Alkuvuodesta ja vielä toukokuussa osakerahastot eivät olleet rahastosijoittajien suosiossa, sillä niistä lunastettiin tuolloin 518 miljoonaa euroa pääomia.
Nyt siis rahastosijoittajien mielialat ovat selkeästi kääntyneet osakesijoittamisen puoleen.
Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin kesäkuussa 111 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 91 miljoonaa euroa uusia sijoituksia. Yhdistelmärahastoihin kertyi puolestaan 149 miljoonaa euroa uusia varoja. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 44 miljoonaa euroa pääomia. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin kesäkuussa Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 265 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin Suomeen, kehittyville markkinoille ja Tyynenmeren alueelle sijoittavista rahastoista, yhteensä 116 miljoonaa euroa.
Finanssiala kertoo tiedotteessaan, että kesäkuussa saadut talousluvut olivat edelleen heikkoja, vaikka suunta on jo parempaan päin. Euroopassa talouskasvua ennakoivat ostopäällikköindeksit toipuivat toukokuun romahduksesta, mutta ovat edelleen matalalla tasolla. Yhdysvalloissa yksityisen kulutuksen kasvu on ollut ennakoitua parempaa, ja työttömyyskorvausta hakeneiden määrä on laskenut maaliskuun lopun huipputasosta.
Finanssialan mukaan Yhdysvaltojen keskuspankin näkemykset vaikuttivat myös valtioiden joukkovelkakirjalainojen korkoihin Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korko nousi merkittävästi kesäkuun alussa, mutta laski lopulta kuun alkua alemmalle tasolle. Yleisesti joukkovelkakirjalainat tuottivat kesäkuussa kohtuullisen hyvin, kun pitkät korot laskivat ja yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.
”Historiassa saadut tuotot eivät ole tae tulevaisuuden tuotoista. Sijoittaja joutuu nyt markkinoilla tasapainoilemaan yritysten toisen neljänneksen tulosennusteiden, koronapandemian toisen aallon ajankohdan, maailmantalouden taantuman ja keskuspankkielvytysten vaikutusten välillä”, toteaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
