Riskit on sivuutettu osakemarkkinoilla, väittää FIM:n päästrategi Lippo Suominen.
Kuluvan vuoden toinen vuosineljännes eli huti-kesäkuu on ollut osakemarkkinoiden juhlaa.
Koronakriisistä johtunutta ennätyksellisen nopeata karhumarkkinaa seurasi keväällä poikkeuksellisen nopea kurssinousu, joka johtui sijoittajien optimistisuuden kasvusta koronakriisin selättämisessä.
Nopeiden kurssiliikkeiden lisäksi osakemarkkinoiden tilanne on muutoinkin harvinainen.
Osakekurssit ja reaalitalous ovat erkaantuneet toisistaan. Vastaavia tilanteita on historiassa nähty osakekuplien aikana, joista esimerkkeinä 1920-luvun lopun pörssikupla Yhdysvalloissa sekä vuosituhannen vaihteen globaali teknokupla. Kummassakin tapauksessa yhtiöiden taloudellisiin lukuihin suhteutettuna yhtiöiden osakekurssit kohosivat poikkeuksellisen korkealle ennen kuplien puhkeamista.
Tässä tilanteessa osakemarkkinoilla on riskit sivuutettu yksi toisensa jälkeen, vaikka ympäristö on ollut vähintäänkin haastava, arvioi sijoituspalvelutalo FIM:n päästrategi Lippo Suominen.
”Loputtomasti osakkeet eivät voi kiriä ylöspäin ilman, että talous saadaan parempaan vetoon”, Suominen varoittaa FIM:n artikkelissaan.
Vaikka Suomessa koronatilanne on helpottanut voimakkaasti, kaikkialla maailmassa tilanne ei ole yhtä hyvä, Suominen muistuttaa.
”Monissa kehittyvissä maissa ja viimeisimmäksi Yhdysvalloissa koronatartunnat ovat kasvussa. Ennen kuin korona on kurissa, talous ei voi toimia normaalisti, ja ilman talouden kasvuun kääntymistä, osakenousu on hataralla pohjalla.”
Toisaalta elvytyksellä ei taantumaa estetä, mutta sillä sitä pystytään lieventämään, Suominen arvioi.
”Varsinkin elvytyksellä on nostettu sijoitusmarkkinat uuteen kukoistukseen keskuspankkirahojen valuttua riskisille markkinoille tuottoja jahtaamaan. Yhä on paljon rahaa odottamassa parempia ostonpaikkoja, minkä takia pidämme toistaiseksi osakealipainot salkuissa maltillisina.”
FIM palautti jälleen kesäkuun lopussa osakkeet pieneen alipainoon salkuissaan niiden noustua markkinoiden mukana jo neutraalin tuntumaan. Alipainossa ovat Suomen ja Euroopan osakemarkkinat, mutta Yhdysvallat ja Japani ovat ylipainossa.
”Euroopan kankeus ja erimielisyydet ovat vaikeuttaneet kasvunäkymiä jo pitkään, eikä tähän ole muutosta luvassa. Sen sijaan USA ja Japani ovat hyödyntäneet ketterämmin mahdollisuuksiaan elvytyspaukkujen lisäämiseen, mikä tukee myös niiden osakkeita”, Suominen perustelee osakkeiden allokaatiosuosituksia.
Suomisen mukaan jokaisella osakealueella on vahvuudet ja heikkoutensa, mutta FIM haluaa suosia tässä tilanteessa vakaampia, yleensä turbulenssissa paremmin pärjääviä markkinoita.
Lue myös tämä: Ovatko osakkeet koronakriisin jäljiltä liian kalliita?
