Pankkialan analyytikko ja sijoitusbloggaaja Konsta Lindqvist suosii nykyään ETF-rahastoja ja pienellä panoksella myös arvo-osakkeita sekä holdingyhtiöitä.
Sijoitusbloggaajana tunnettu Konsta Lindqvist aloitti sijoittamisen vuonna 2009, jolloin hän teki ensimmäisiä – tosi osin epäonnistuneita – sijoituksia kotimaisiin yhtiöihin. Samana vuonna hän aloitti myös opintonsa.
”Tuolloin olin sijoittamisessa aivan untuvikko, eikä käteen jäänyt finanssikriisin myllerryksissä huimia tuottoja, mutta toki se oli kokemus jo itsessään, vaikkei tuolloin paljon asioista vielä ymmärtänyt”, Lindqvist kertoo.
Valmistumisen jälkeen Lindqvist työskenteli jonkin aikaa sijoitusneuvojana. Nykyinen työ analyytikkona pankkien parissa ei ole kuitenkaan suoraan osakesijoittamiseen liittyvää työtä. Riskienhallinta, korkomarkkina ja eritoten pankkisääntely ovat keskeisiä teemoja nykyisessä työssä.
Osakesijoittaminen on silti yhä paljon aikaa vievä harrastus.
Lisäksi Lindqvist on kirjoittanut aihepiiristä blogia osoitteessa pohdintojasijoittamisesta.fi, joskin tämä on nykyään jäänyt valitettavan vähälle.
”Aloitin blogini opiskelijana lokakuussa 2012. Tarkoitus oli käytännössä pitää sijoitusaiheista päiväkirjaa, mutta monen syyn takia suorat osakesijoitukset ovat nykyään pienemmässä roolissa ja blogikin on hieman hiljentynyt ja muuttunut noista ajoista. Ajatuksena tällä hetkellä on nostaa siellä ajankohtaisia asioita tai rahoitusteoriaa. Toivoisin että aikaa kirjoittamiselle jäisi enemmänkin. Ehkä sitä täytyy tulevaisuudessa järjestää.”
Indeksirahasto kelpaisi taloustieteen nobelistillekin
Mikä sai innostumaan sijoittamisesta?
Lindqvist kertoo aina olleensa säästäväinen ja talous on kiinnostanut. Tämä yhdistelmä johti aikoinaan kesätöissä kauppalehden keskustelufoorumille ja osakesijoituksiin – ja opintojen osalta taloustieteisiin.
Sijoittamiseen innosti myös sijoituskirja.
”Viimeinen niitti ja varmaan syy sille miksi olen aina ollut ”arvo” -henkinen sijoittaja oli luultavasti Value Investing – From Graham to Buffet and Beyond – kirjan lukeminen joskus niihin aikoihin, kun aloitin blogini”, Lindqvist kertoo.
Sijoittamisen tavoitteena sijoitusbloggaajalla on taloudellinen turva, jota säästöt antavat. Toinen on, että sijoittaminen on ”hyvin kiehtovaa” ja yhtiötä ja taloutta seuratessa pysyy hyvin kartalla maailman menosta.
Kirjoituksissaan ja sijoitusblogissaan Lindqvist haluaa tuoda esiin ehkä enemmän rahoitustutkimukseen pohjaavaa näkökulmaa.
”Tykkään kirjoittaa ns. ”tylsistä”, mutta perustavanlaatuisista asioista – mielestäni nämä jäävät usein (ymmärrettävästikin) paitsioon, koska osakkeista keskustelu on niin mielenkiinoista.”
Lisäksi viimeaikainen kasvuosakkeiden kova nousu on herättänyt ihmetystä.
”Kuten mainitsin, koen olevani pohjimmiltani arvosijoittaja (kovin kaukana olevat kassavirrat saavat minut hermostuneeksi), joten viime aikoina olen ollut vähän kontraajan roolissa, kun kovimpia tuottoja ovat tarjonneet kasvuosakkeet”, sijoitusbloggaaja kertoo.
Yleisesti Lindqvist haluaa toki kannustaa kaikkia ottamaan oman talouden haltuun ja laittamaan rahaa säästöön myös osakkeisiin, kuitenkin kunkin oma henkilökohtainen tilanne ja riskinsietokyky huomioiden.
”Eikä sen tarvitse olla vaikeaa, esimerkiksi globaali indeksirahasto tai ETF kelpaisi taloustieteen nobelistillekin ja sellaisen ostaminen onnistuu nykyään parilla klikkauksella”, Lindqvist muistuttaa.
Isolla painolla arvo-ETF -rahastoissa
Sijoitusbloggaajan salkku koostuu pääasiassa osake-ETF:istä, joskin hän pitää myös pientä käteispuskuria ja hajautusta osakkeilta tarjoaa trendejä seuraava ETF-rahasto.
”Salkun koosta voin sanoa sen verran, että olen palkansaaja ja ikää on 31 vuotta – hirvittävän suuria säästöjä ei siis ole ehtinyt vielä kertymään. Vaikka strategioista ja muusta kivasta on aina mukava puhua, niin monelle (myös itselleni) tavoitteiden saavuttamiseksi tärkeämpää on lopulta saada rahaa säästöön.”
Ylivoimaisesti suurimmat omistukset Lindqvistillä ovat arvo-ETF -rahastot. Kakkosena tulevat multifaktori ja ”perinteiset”-ETF -rahastot
Osakeomistukset ovat pieniä, mutta niistä suurimmat ovat tällä hetkellä varmaan ranskalainen Bollore SA (BOL) & logistiikkayhtiö Radiant Logistics (RLGT).
Lindqvist oli aiemmin osakepoimija. Aikoinaan hän kertoo kuitenkin tehneensä ”melko radikaalin suunnanmuutoksen” ja siirtyi 100 prosenttisesta osakepoiminnasta pääasiassa ETF:iin.
”Tämä tapahtui 2015 ja taustalla oli peiliin katsominen – osakepoimintani olivat selvästi hävinneet indeksille (MSCI World). Lisäksi pohdin, että oikeasti sijoitukseni olivat usein tunnuslukuihin perustuvia ja olin lukenut paljon (ja tehnyt mm. graduni) faktorisijoittamisesta. Miksi siis ottaa riskiä osakepoiminnoilla vs. laajempi hajautus edullisilla ETF-rahastoilla erilaisiin faktoreihin, joita lukuisat tutkimukset tukevat?”, Lindqvist kertoo.
Hyötyä faktoreista
Tästä syystä Lindqvist alkoi siirtää sijoituksiaan ETF:iin, ja pääosa (75%) sijoituksista on nyt erilaisissa ETF -rahastoissa, joissa useissa on vahva faktoripaino (tai ”smart beta” -paino).
”Pääasiassa pyrin hyödyntämään arvo, momentum ja laatu – faktoreita. Mukana on myös ihan perinteisiä halpoja indeksi -ETF:iä Nordnetin kuukausisäästön kautta. Tykkään paljon tieteellisestä lähestymistavasta sijoittamiseen ja aion jatkossakin sijoittaa pääosin ETF:ien kautta faktoripainoin.”
Osakesijoittamista Lindqvist ei kuitenkaan ole täysin unohtanut. Osakesäästötili sai hänet innostumaan uudestaan myös suorista osakesijoituksista.
”Nyt osakesäästötilin tultua hairahdin kuitenkin hieman takaisin suoriin osakkeisiin, tosin pienillä summilla ja aiempaa tarkemmalla miettimisellä. Suorat osakkeeni ovat hyvin ”deep value”, kohteita, eli tyypillisesti paljon lyötyjä ja arvostukseltaan erittäin halpoja hylkiöosakkeita. En halua turhaan tutkia kaikkein suurimpia ja puhutuimpia nimiä, niitä on jo ETF-rahastojenkin kautta.”
Lisäksi hiljattain Lindqvist on löytänyt holding-yhtiöt. Esimerkiksi Euroopasta tuntuu löytyvän yllättävän paljon vanhoja sukuyhtiöitä, kuten vaikkapa Fiatin Agnellien suvun Exor, tai ranskalainen Bollore. Näiden markkina-arvo on usein jopa 30-50 prosentin alennuksella omistusten (jotka ovat usein listattuja osakkeita) nettoarvoon, sijoitusbloggaaja kertoo.
”Olen miettinyt, että näiden ympärille voisi kenties rakentaa jonkinlaisen strategian – ainakin tähän kummallisuuteen voisi pureutua tarkemmin.”
Osakepoiminnan Lindqvist aikoo kuitenkin rajata pieneen osaan varallisuutta, koska loppujen lopuksi tutkimusten mukaan poiminta on hyvin vaikeaa, vaikkakin mielenkiintoista.
”Näin suojaan itseni itseltäni. Strategiaani voisi siis kuvailla eräänlaiseksi ydin-satelliitti -strategiaksi.”
Joko nyt on arvo-osakkeiden aika?
Entä miltä näyttävät Helsingin pörssin näkymät tällä hetkellä?
”En koe olevani asiantuntija Helsingin pörssin suhteen, joten ei kannata kuunnella minua, vaan ennemmin vaikkapa Inderesin näkemyksiä.”, Lindqvist toteaa.
”Yleisesti koen, että esimerkiksi OMXH – indeksiin on varmaan ihan yhtä hyvä hetki sijoittaa kuin muutoinkin – en sinällään usko, että ajoittaminen markkinoille ja sieltä pois on toimiva strategia, paitsi ehkä joissain erityistapauksissa.”
Viime vuosina kasvuosakkeet ovat tuottaneet selkeästi paremmin kuin arvo-osakkeet. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua jatkossa, Lindqvist tuumaa.
”Kuitenkin jos ajatellaan globaalilla tasolla – ja kenties tämä pätee Helsinkiinkin – niin uskon, että tulevina vuosina tullaan näkemään jonkinlainen keskiarvoistuminen arvo-osakkeiden ja kasvuosakkeiden välillä. Tarkoittaen, että arvo-osakkeet pärjäisivät suhteessa kasvuosakkeita paremmin. Omat rahani ovat paljolti siellä missä näppäimistöni – ja toistaiseksi olen ollut tässä väärässä”, sijoitusbloggaaja kertoo.
Sijoitan tällä hetkellä suunnitelmani mukaisesti suurimman osan kertyvistä säästöistä ETF:iin.
Osakesijoituksissa aikeissa on jollain aikavälillä lisätä muutamaa holdingyhtiötä (Exor & Bollore) ja/tai muutamaa pankkia (esim. ABN Amro, ING Groep). Kaikille aikeille toki on rajoitteena säästöt – sijoitettavaa kertyy pikkuhiljaa sitä mukaa kun rahaa jää yli.
Aloittelija ei voi unohtaa hajauttamista
Lindqvistin tärkein vinkki aloittavalle olisi, että ”ottakaa rahoituksen lainalaisuudet, kuten hajauttaminen tosissaan”.
Sijoitusbloggaajan mielestä aloittelevan sijoittajan kannattaa ennemmin aloittaa tutkitusti toimivalla tavalla, kuten esimerkiksi indeksisijoittamisella ja sitten myöhemmin ”maustaa” salkkua vaikka suorilla osakkeilla tai eksoottisimmilla rahastoilla jos haluaa.
”Pakko ei ole. Ilmankin pärjää hyvin, tai jopa paremmin.”
Lindqvistin mukaan aloittelijan ei kannata peesailla Warren Buffettia.
”Itse lähdin liikkeelle jälkikäteen katsottuna ylimielisesti ajatellen, että hajautus on niille, jotka eivät tiedä mitä tekee. Tämä sääntö toimii ehkä Warren Buffetille, mutta ei välttämättä kovin monelle muulle ja riskit myös isoihin tappioihin kasvavat, joka tuppaa unohtumaan.”
Yksi sijoittamisen haaste Lindqvistin mielestä on se, että tulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua.
”Mitä enemmän tietoa, kokemusta (ja tuottohistoriaa) kertyi, sitä enemmän aloin epäillä toisaalta osaamistani ja työelämän myötä myös realistisia ajankäytön mahdollisuuksiani analyysityöhön. Lopputulema alkoi olemaan selvä – ainakaan osa-aikaisesti osakkeita analysoivana mitään etua ammattilaisiin tuskin on saavutettavissa, vaikka omaisi tarvittavan osaamisenkin. Sijoittaminen on siitä hankalaa, että vaste päätöksille ei ole välitöntä tai selvää, koska mukana on paljon satunnaisuutta. Tiedät vasta 10–20 vuoden päästä oletko hyvä sijoittaja vai et. Mielestäni tätä korttia ei kannata katsoa kaikilla säästöillään. Kovin montaa 10-20 vuoden pätkää ei elämän aikana voi kokeilla.”
Lindqvist tunnustaa, että olisi selvästi varakkaampi, jos hän olisi aloittanut kuten hän nyt tekee.
”Toki yhtiöiden tutkiminen on järjettömän mielenkiintoista ja aion itse sitä varmasti jatkaa ja pyrkiä kehittymään paremmaksi. Voin myös suositella yhtiöiden tutkimista ja analysointia, siinä oppii paljon. Mutta en itse suosittelisi juuri kenellekään koko varallisuuden keskittämistä kouralliseen yhtiöitä, kuten itse alkuun tein.”
Lindqvist ei muista ulkoa lainauksen lähdettä, mutta jostain seuraava on jäänyt hänelle mieleen: ”On hyvä oppia virheistään, vielä parempi on oppia muiden virheistä”.
