Elvytystä ja kiertotaloutta – verotetaan vähemmän aktiviteettia ja enemmän ympäristöhaittoja

Jotta ajatukseen saadaan konkretiaa, otan esimerkin jokaista meitä koskevasta asiasta eli asumisesta.

Uuden asunnon kustannuksista 45 prosenttia eri tutkimusten (VTT, Rakli) mukaan on veroja, joista suurin on ALV. Tehdään ajatusharjoitus, jossa uuden asunnon vero-osuutta laskettaisiin merkittävästi. Ajatellaan, että muutetaan vero-osuus määräaikaisesti 45 prosentista 30 prosenttiin. Se edellyttäisi mm Saksan tapaan ALV:n määräaikaista alentamista. Millaisia vaikutuksia tällä olisi?

Kuluttajan kannalta nyt 300.000 euron arvoisen  asunnon hinta asettuisi tasoon 235.000 euroa vero-osuuden keventyessä. Tämä synnyttäisi valtavasti uutta yksityistä kysyntää, joka nostaisi taloutta ylös covid19 -taantumasta. Syntyisi työtä ja taloudellista kasvua.

Kuluttajan kannalta omien säästöjen kynnys (30 %) alentuisi  90.000 eurosta 70.500 euroon. Lainatarpeen (70 %)  lasku olisi myös huomattava pudottaen lainan 210.000 eurosta 164.500 euroon. Tämä tarkoittaisi sitä, että pankin olisi mahdollista rahoittaa yhä useampaa henkilöä. Yhä useammalla yksilöllä olisi mahdollisuus elämänsä  tärkeimpään investointiin. Kysyntä ja taloudellinen aktiivisuus kasvaisi merkittävästi.

Jatketaan ajatuskulkua ja mennään ihmisten omaan kassavirtaan. Asunnon ostaneen ihmisen lainan kuukausierä  (tasalyhenteinen, 20 v, 1,0 %) laskisi 1.050 eurosta kuukaudessa 825 euroon kuukaudessa eli  225 €/kk, mikä vastaisi 50 prosenttia marginaaliverolla 450 €/kk korotusta eli 15 prosenttia mediaanipalkkaan 3.000 €/kk. Vuokra-asumisessa vuokraa alentava vaikutus viiden prosentin tuotto-olettamalla olisi  270,83 €/kk – esimerkiksi 1.500 €/kk -> 1.230 €/kk, millä olisi merkittävä vaikutus kenen tahansa pieni- tai keskituloisen perheen taloudessa. Mentäisiin vahvasti kohti järkevänhintaista asumista.

Menetetyt verotulot kompensoitasiin ympäristö- ja haittaveroilla

Sitten kolikon toinen puoli. Uuden asunnon vero-osuuden lasku 45 prosentista 30 prosenttiin tekisi karkeasti arvioiden noin 1,0 miljardin euron loven verotuloihin. Jotta oltaisiin niin sanotusti veroneutraalissa ehdotuksessa, tämä sama summa  siirrettäisiin asuinrakennusten käytönaikaisiin veroihin ja erityisesti ns haittaveroihin kuten esimerkiksi sähkön, jätehuollon, lämmityksen tai muuten ympäristöä kuormittavaan veroon.

Mikäli edellä kuvattu vuosittainen veromenetys jaettaisiin tasan kaikille maan 2,8 miljoonalle asunnolle, olisi vaikutus noin 29,76 €/kk/asunto. Tällä asuntokohtaisen haittaveron nostolla saataisiin aikaan em merkittävät kustannusalennusvaikutukset.

Painopistemuutoksella syntyy aito kannustin energiainvestointeihin

Kun vero siirtyisi uuden asunnon rakentamisesta sen käyttöaikaan, samalla kiinteistöjen omistajille syntyisi nykyistä voimakkaampi kannustin ympäristöinvestointeihin. Vanhaa kantaa modernisoitaisiin, jotta päästöt ja energiankulutus laskisivat.

Muutetaan verotuksen painopistettä kunnolla

Ehdotankin, että alamme voimallisesti ja ennakkoluulottomasti edistämään asumisen verotuksen panopisteen hyvin merkittävää muuttamista siten, että taloudellisen aktiviteetin verotusta kevennetään ja ympäristön kuormittamisen verotusta kasvatetaan.

Asuntotuotanto ei kaipaa  lisää tukia vaan pikemmin tuki-vero –noidankehän katkaisua. Asumisen verotus sen sijaan kaipaa vahvaa painopisteen siirtoa taloudellisesta aktiviteetista ympäristön kuormittamiseen. Alentamalla asuntotuotannon vero-osuutta saadaan kaikille vuosikymmeniksi pienemmät asumisen ja myös omistamisen kustannukset. Samalla syntyy elvytystä, kasvua sekä  kannustin kiertotalouteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Helsinki 30.8.2020
Petri Roininen
Toimitusjohtaja, Investors House Oyj

Otsikossa esiintynyt kirjoitusvirhe kierotalous on korjattu kiertotaloudeksi 31.8.2020.