Monet suomalaiset talouden asiantuntijat vanhasta muistista hokevat vielä samaa virttä, että maailmantalouden kriisit eivät vaikuta Suomeen.
Seuraavien kuukausien aikana odotetaan markkinoilla:
- Voimakasta sivuttaisliikettä vallankumouspaineiden, EU:n elvytyspaketin luoman epävarmuuden ja USA:n presidentinvaalien ajaksi koko syksyn ajalle ainakin lokakuulle 2020 saakka
- Syksyn jälkeen odotettavissa nousua vuoden vaihteen tienoille saakka
- Joulun 2020 jälkeen markkinoilla taas laskua, koska vallankumouspaine alkaa taas uudelleen
(Kuva: https://dqydj.com/2019-sp-500-return/)
Ennen kuin luet pitemmälle:
Tämä analyysi ei sisällä sijoitusneuvontaa eikä tämän analyysin tulkintoja tule sellaiseksi tulkita. Sen sijaan kannustan jokaista ottamaan rohkeasti vastuun omista sijoituspäätöksistään.
Tämän analyysin tärkeimpänä tarkoituksena on helpottaa analyysin lukijaa tekemään parempia kokonaisvaltaisia ratkaisuja sijoitusmarkkinoilla sekä saada sijoittajalle parempi näkemys siitä, että mitä markkinoilla tapahtuu juuri nyt. Lisäksi tässä analyysissä selvitämme sen, että minne markkinat ovat mahdollisesti menossa seuraavien kuukausien aikana. Tämä analyysi on taloudellisista toimijoista riippumatonta ja pyrkii olemaan linjauksissaan mahdollisimman objektiivinen.
Analyysin rakenne: Analyysi on jaettu kahteen osaan:
1. fundamentaalianalyysiin sekä 2. sykli- ja tekniseen analyysiin. Kaikissa analyysin osissa lähtökohtana on Yhdysvaltain S&P 500 futuurien kehitys, jonka vaikutukset tunnetusti ulottuvat myös Suomeen.
Käsiteltävät aiheet:
- Reaalimarkkina: Maailmanlaajuinen vallankumousaalto alkamassa?
- Koronatilanne ja keskuspankit
- Talouden uusi aika: Renesanssi vaiko pimeä keskiaika?
- Kulta ja hopea
- Sykli- ja tekninen analyysi (ennakoimme markkinoiden tulevaa kehitystä pohjautuen markkinoiden tärkeimpiin sykleihin sekä analyysiä tukevan teknisen analyysin komponentteihin)
- Suomen tilanne
Ennen markkinoiden analysointi sisälsi enemmän talouslukuja sekä yksittäisten yhtiöiden tai toimialojen seuraamista, mutta nykyään talous on lähes pelkkää politikointia. Tämä siitä syystä, että nykyään valtionjohto voi sulkea ja avata markkinat milloin se haluaa. Myös keskuspankkiraha on tehnyt markkinoista erittäin epätasapainoista. Poliitikoilla ja virkamiehillä on tästä johtuen enemmän valtaa kuin koskaan. Tämä koskee myös Suomea. Kuitenkin kannattaa muistaa, että nyt kun maailma näyttää menneen täysin sekaisin, silloin samalla syntyvät sijoitusmarkkinoilla myös parhaimmat ostomahdollisuudet. Mutta seuraavaksi itse analyysiin.
Maailmanlaajuinen vallankumousaalto alkamassa?
USA:ssa on kuohunut jo useamman vuoden ajan. Rebublikaanipuolueen Trump-siipi ja demokraattipuolue ovat ottaneet rajusti yhteen jo useamman kerran. Tilanne on nyt eskaloitumassa entisestään presidentinvaalien alla, koska kumpikin taho pyrkii käytännössä tuhoamaan toisensa. USA:n presidentti Trump on käytännössä tehnyt onnistuneen vallankumouksen valkoisessa talossa viime vuosien aikana vaihtamalla koko valkoisen talon henkilöstön mieleisekseen. Trump onkin alkanut jahtaamaan demokraattipuolueen entisiä ja nykyisiä johtohahmoja todenteolla. Trumpin twiitit ovat vihjailleet, että vaalien jossain vaiheessa joko ennen tai 2020 jälkeen tultaisiin näkemään demokraattien johtonimien oikeudenkäyntejä ja syytenimikkeet voivat sisältää mm. maanpetoksen. Nimet kuten Barack Obama, Clintonit, Joe Biden ja lukuisat muut demokraattijohtajat ovat nousseet spekuloinneissa esiin. Trump on myös itse vihjaillut näiden nimien puolesta. Sen lisäksi syytettyjen joukossa saattaisi olla monia muitakin henkilöitä.
Trump onkin vaihtanut viime vuosien aikana lähes koko hallinnon aina tuomareista valtionsyyttäjään, jotta mahdolliset oikeudenkäynnit näitä henkilöitä vastaan voitaisiin aloittaa. Lisäksi Trumpilla on useita USA:n armeijan kenraaleja hänen tukenaan. Ja käytännössä Trumpin syytökset demokraatteja kohtaan ovat olleet niin räikeitä, että jos hän häviäisi vaalit, hän joutuisi itse oikeuden eteen. Näin ollen Trumpin on joka tapauksessa aloitettava nämä oikeudenkäynnit demokraattijohtoa kohtaan mikäli hän itse haluaa säästyä tuomioilta.
Siitä ei ole varmuutta, että onko näissä Trumpin väitteissä perää, mutta demokraattijohto suhtautuu asiaan erittäin vakavasti ja onkin hyvin todennäköistä, että he koettavat taas syöstä Trumpin vallasta. Sitä he ovat koettaneet tehdä jo useamman kerran viime vuosien aikana mm. Venäjä- ja Ukraina-kohujen aikana siinä kuitenkaan onnistumatta. Tilanne on jo nyt niin kriittinen, että molemmat osapuolet tietävät, että vaalien hävinnyt osapuoli tullaan viemään oikeuteen, jossa syytenimikkeet voivat lähennellä maanpetosta, joten panokset ovat nyt molemmilla osapuolilla piipussa. Puolueet eivät ole asiassaan yksin vaan heillä on myös tukijoita: Kiina ja useat mediajätit sekä alustatalouden toimijat ovat jo vuosia sitten asettuneet demokraattien puolelle. Puolestaan nationalistit, patriootit ja kapitalistit ovat pitkälti Trumpin puolella.
Tulee muistaa, että tasavaltalaiset ja demokraatit ovat ottaneet yhteen USA:n historiassa aiemminkin aina USA:n perustamisesta alkaen. Tämä ei siis ole nyt leikin asia vaan nyt taistellaan maailman herruudesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että välttämättä nähtäisiin verisiä yhteenottoja, koska sotaa voidaan käydä monella eri tavalla kuten infosodan, lainsäädännön kehittämisen ja mediavaikuttamisen kautta. Aseistautuneet joukot ovat kuitenkin USA:n armeijan toimesta jo nyt valmistautuneet yhteenottoihin, joten mikään yllätys ei olisi, jos yhteenottoja syksyn mittaan tai viimeistään ensi vuoden alkupuolella jo nähtäisiin. Myös erilaiset ideologiset liikkeet kuten Black Lives Matters-liike ovat nekin jo aseistautuneet. Lisäksi Yhdysvalloissa on myös muita erilaisia sadoista tai tuhansista ihmisistä koostuvia aseistautuneita ryhmittymiä jo ennestään.
Käytännössä tämä tarkoittaa USA:saa voimakkaasti kahtia jakautunutta yhteiskuntaa, jossa molemmat osapuolet ovat valmiita yhteenottoon. Toivottavasti kuitenkaan verisiä yhteenottoja republikaanien ja demokraattien välillä tai muitakaan terroristi-iskuja ei tultaisi näkemään. Ja vallankumous onkin nyt sijoitusmarkkinoiden polttavimpia teemoja.
Presidentinvaalit 2020
Yhdysvaltain presidentinvaalit ajoittuvat marraskuun 2020 alkuun. Onkin oletettavissa, että tulemme näkemään puolin ja toisin ennennäkemättömän kovia yhteenottoja etenkin republikaanien Donald Trumpin ja demokraattien Joe Bidenin välillä tänä syksynä ennen vaalipäivää. Ja kannattaa varautua siihen, että molemmat osapuolet tulevat tekemään kaikkensa voittaakseen. Vaalien jälkeen viimeistään marraskuussa kuitenkin markkinat todennäköisesti rauhoittuvat uuteen nousuun, koska vaalituloksen varmistuessa sijoitusmarkkinoiden epävarmuus yleensä rauhoittuu. Tulee kuitenkin muistaa, että vaalien hävinnyt osapuoli joutuu todennäköisesti oikeuteen oman toimintansa johdosta, joten voi olla hyvin mahdollista, että näemme vaalien jälkeen tammikuussa 2021 republikaanien ja demokraattien välillä uuden yhteenoton esimerkiksi vaalitulokseen liittyen. Demokraattipuolue haluaisi tehdä postiäänestyksen. Puolestaan Trump on ilmoittanut, että hän ei tule hyväksymään vaalitulosta, jos vaalit järjestetään postiäänestyksenä.
Onkin selvää, että markkinoiden kannalta tämä tarkoittaa erittäin hektistä syksyä. Valtamedia ymmärrettävistä syistä halunnut pitää asiasta matalaa profiilia, jotta levottmuudet eivät leviäisi eteenppäin. Liiemmin ei ole uutisoitu Ranskankaan yli vuoden jatkuneista keltaliivien liikkeestä, jossa sadat tuhannet ihmiset huusivat Ranskan suurimpien kaupunkien kaduilla Macronin eroa, EU-eroa, mediajättien hajottamisen puolesta sekä esimerkiksi nykyisen keskuspankkijärjestelmän hajottamisen puolesta. Bensaveron nostaminen oli vain yksi syy levottomuuksille vaikka valtamedia niin jostain syystä nostavan verotuksen ainoaksi syyksi mielenosoituksille. Ja nyt samaa haluavat myös Italian oranssiliivit. Koronarajoitteet eivät näitä jännitteitä siis tukahduttaneet vaan nämä rajoitteet ainoastaan siirsivät mahdollisten vallankumousten siirtymistä tulevaisuuteen.
Koronatilanne ja keskuspankit
Viime keväänä kun koronapaniikki oli suurimmillaan keskuspankkien väitettiin pelastaneen koko markkinat. Todellisuudessa keskuspankit eivät pelastaneet USA:ssa sijoitusmarkkinoita vaan sen käytännössä teki Donald Trump. Miksi näin? Viime maaliskuussa USA:n valtiovarainministeriö ja FED yhdistyivät, joka tarkoitti sitä, että sen jälkeen USA:n valtiovarainministeriö päätti FED:n rahapolitiikasta. Tämä oli siis FED:n kansallistamisprosessi, jossa päätäntävastuu FED:n päätöksistä siirtyi USA:n valtionvarainministeriölle. Tämä tarkoitti siis sitä, että käytännössä Donald Trump päättää nyt FED:n rahapolitiikasta. Eli FED:n pääjohtaja Jerome Powell toimii nyt sillä tavoin kuin Trump käskee hänen tekevän. Talousmediat jostain syystä uutisoivat viime keväänä näyttävästi, että keskuspankit pelastivat pörssimarkkinat. Näin ehkä Euroopassa mutta USA:n FED:n pääjohtaja on nyt käytännössä Donald Trump. Joidenkin mielestä Trump on ylittänyt valtuutensa, mutta tulee nyt muistaa, että Trump lupasi tehdä USA:sta uudelleen maailman johtavan valtion ja hän toteuttaa vain vaalilupaustaan piti siitä sitten tai ei. Se voi olla joidenkin mielestä pelottavaa, mutta näinhän Trump on toiminut koko vaalikautensa aikana. Hän ajaa sumeilematta Ameriikka ensin-strategiaa. Tämä on taas yksi esimerkki siitä, että poliitikoilla on tässä markkinassa enemmän valtaa kuin koskaan maailmansotien jälkeen.
USA:n valtio on myös julkistanut sopimuksen japanilaisen Eastman Kodakin kanssa malarialääke hydroksikloriinin valmistuksesta. Paremmin valokuvauksesta tunnettu Kodak Pharmaceuticals sai USA:n valtiolta 765 miljoonan dollarin lainan hydroksiklorokiinin valmistukseen. Mitä teki Kodakin osake? Sen arvo nousi kahdessa päivässä n. 2 $:sta 60 $:n eli yli kaksikymmentäneljäkertaiseksi. USA on siis ottanut linjakseen suojautua koronalta malarialääkkeellä. Koronarokotekin olisi tulossa markkinoille todennäköisesti lähempänä vuodenvaihdetta. Tämä ei kuitenkaan ole vielä mitenkään varmaa. Rokotteen sivuvaikutuksista ei ole näin lyhyellä testausajalla riittävää kuvaa, koska sivuvaikutusten tutkiminen yleensä vaatii vähintään kuukausien testausvaiheen.
Koronatilanteen todellisuus on muutenkin hämärä. Jos väitetään, että Trump tai keskuspankit pelastivat markkinan niin tämä ei aivan selitä markkinoiden kokonaiskuvaa. Jokainenhan meistä tietää, että rahalla voi ostaa kalliimman lääkärin tai lääkkeen itselleen, mutta ei se kalliimpi lääkäri tai raha ketään paranna. Monelta jäi nimittäin huomaamatta, että silloin kun keskuspankit julistivat, että markkinoille painetaan nyt rajaton määrä rahaa, markkinat vain laskivat. Markkinat eivät siis pahemmin keskuspankkien rahanpainamisjulistuksesta piitanneet. Se olennainen tekijä mikä jäi monelta huomaamatta oli, että juuri kun USA:ssa useat lääkärit vahvistivat, että malarialääke hydroksiklorokiini on toimiva hoitomuoto koronan oireisiin, silloin markkinat lähtivät nousuun. Samaan aikaan saatiin myös positiivisia tuloksia myös kehitettävien rokotteiden testausvaiheesta. Myös luonnonmukaisista hoitomuodoista kuten runsaan c-vitamiinin käytöstä oli saatu positiivista näyttöä. Yhdessä nämä muodosttivat sellaisen ajurin, joka nosti markkinat suosta. Se, että toimiiko tämä malarialääke todella lääketieteellisenä parannuskeinona ei ole tässä se tärkein asia vaan se, että markkinat uskoivat malarialääkkeen tehoon. Eli ensin positiiviset uutiset hoitomuodon toimimisesta toivat uskoa markkinoille, jonka jälkeen keskuspankkiraha hoiti kurssit uuteen nousuun.
Raha ei siis ollut ainoa ratkaisu tähän ongelmaan vaan hoitomuoto. On hyvä muistaa, että lääkeyhtiöiden välinen keskinäinen kilpailu on lääkemarkkinoilla todella veristä. Kilpailijoita syytetään, että heidän lääkkeensä aiheuttavat kuolemia ja monesti nämä syytökset saattavat olla täysin tuulesta temmattuja. Välillä nämä syytökset sisältävät kuitenkin osatotuuksia. Tulee kuitenkin muistaa, että jo valmiiksi iäkkään heikkokuntoisen potilaan kuolemansyyn määrittäminen on haastava tehtävä. Jos potilaalla on jo nykyisellää useanlaista syöpää, keuhkot huonossa kunnossa ja sydänkin vetelee viimeisiään, silloin välttämättä mikään lääke ei enää riitä.
Koronapaniikki oli siis markkinoiden mielestä liioiteltua maaliskuun 20. jälkeen. Maailma ei siis pysähtynyt. Kaiken lisäksi tämä korona ajoittui samaan aikaan kuin ensimmäinen vallankumousaallon sykli, joka jäi monilta huomaamatta. Osa geopolitiikan asiantuntijoista pitääkin koronarajoituksia osittain myös poliittisina ratkaisuina hillitsemään kansannousuja. Elämme siis mielenkiintoisia aikoja.
Talouden uusi aika: Renesanssi vaiko pimeä keskiaika?
Tämä voi kuullostaa todella kliseiseltä, mutta nyt on todellisudessa alkamassa talouden uusi aika. Eli vanhan ajan ennen vuotta 2020 voi unohtaa. Maailma ei ole enää samanlainen. Vihdoin tänä vuonna olemme saaneetkin kokea mitä tämä talouden uusi aika konkreettisesti oikein tarkoittaa. Olemme nähneet sijoitusmarkkinoilla aivan järjettömiä menestystarinoita kuten mm. sähköautojen valmistaja Teslan, Kodakin sekä samalla todella surullisia kohtalaloita kuten monien lentoyhtiöiden, ravintola- ja kuljetustoimijoiden osalta. Onkin hyvä muistaa, että vaikka muutokset näyttävät syntyvän ajansaatossa pikkuhiljaa, todellisuudessa suurten massojen käytös muuttuu vasta pakon eli kriisin uhatessa omaa elinkeinoa ja jopa omaa henkeä. Silloin on toimittava.
Tilanne talouden osalta ei siis ole mahdoton. Maailmassa tapahtuukin nyt paljon ikäviä ja pelottavia asioita, joita osa historioitsijoista ovatkin nyt vertaamassa pimeään keskiaikaan johtuen pitkälti valtionhallinnon intensiivisen otteen ja uuden rajoittavan markkinaregulaation määrästä. Keskiajallahan katolisen kirkon rooli markkinoiden reguloijana merkittävästi korostui. Sääntelyn määrä kasvoi ja monet katolisen kirkon kilpailijat ajettiin pois markkinoilta. Tulee muistaa, että katolinen kirkko oli ennen kaikkea talousmahti, jonka sääntelykoneisto ulottui lähes koko nykyisen Euroopan alueelle. Sitä vastaan asettui regulaatiota vapauttava protestanttinen suuntaus, joka irtaannutti Pohjois-Euroopan katolisen kirkon otteesta. Ilman sotiahan tämä ti kuitenkaan tapahtunut. Talouden ekonomistit eivät valitettavasti samanlaisia vertauksia tee, koska keskiaikana ei ollut nykyaikaisia pörssejä ja markkinat olivat hyvin vielä hyvin kehittymättömät nykyaikaan verrattuna.
On kuitenkin hyvä muistaa, että pimeän keskiajan aikana ei ollut vaihtoehtoa, jota meillä nykyisin on eli teknisen kehityksen mahdollistava infrasturktuuri ja uudenlainen globaalitalous, joka on mahdollistanut talouden renesanssin. Yhtiöt tulevatkin jakautumaan seuraavien vuosien aikana nimenomaan pimeän keskiajan yhtiöihin sekä renesanssiajan yhtiöihin. Vaihtoehto on siis olemassa lähes kaikille pörssiyhtiöille toiminnan jatkuvuuden suhteen. Edellä esitetty esimerkki Kodakista kertoo hyvin sen minkälaisia mahdollisuuksia tämä aika monille toimijoille tarjoaa. Kyse onkin pörssiyhtiöiden osalta nimenomaan strategisista valinnoista. Valitaanko uuden ajan menestys vai ajaudutaanko toimimattomilla toimintatavoilla konkurssiin? Kodakin kohdalla tämä tarkoitti toimialan vaihtamista.
Nykyinen tilanne siis tarkoittaa, että renesanssiajan yhtiön nyt tulee panostaa siihen markkinaan joka on vähemmän säännelty, digitaalinen ja paikallinen. Esimerkiksi lääkeyhtiöt, terveysalan toimijat, digitaaliset palveluntarjoajat sekä uudet kilpailevat mediayhtiöt että uuden teknologian yhtiöt elävät nyt uutta renesanssia. Suurimmissa vaikeuksissa ovat olleet mm. kiinteiden toimipisteiden viihdealan, kuljetusalan ja perinteisen ravitsemusalan yhtiöt. Vaikeudet ovat kuitenkin voitettavissa uusilla liiketoiminnan muodoilla, jotka mahdollistavat vanhan mutta nykyaikaisella tavalla. Tällä hetkellä globalismikaan ei ole muodissa vaan paikallisuus vetoaa ihmisiin paljon paremmin. Talouden renesanssi tarjoaakin usealle pörssiyhtiölle mahdollisuuden ei ainoastaan selvitä vaan myös saavuttaa aivan uudenlaisen ennennäkemättömän kasvun korona-ajasta huolimatta… tai juuri sen vuoksi.
Kulta ja hopea
Ketkä ovat ostaneet kultaa viime vuosina? Keskuspankit, Venäjä, Kiina, Meksiko sekä lukuisat muut maat sekä tietenkin monet varakkaat henkilöt. Jo vuosia fyysistä kultaa on ollut vaikea saada. Yksi syy kullan ja hopean hinnan nousuun on ollut koronakriisin luoma epävarmuus.
Toinen ja ehkä vielä tärkeämpi syy on kuitenkin keskuspankkien rahanpainamis- eli elvytysoperaatiot, jossa ylärajaa rahan määrälle markkinoilla ei ole edes määritetty. Sijoittajat ovat tulkinneet tämän etenkin dollarin ja euron suhteen massiiviseksi inflaatioksi. Toisin sanoen valuuttojen kuten dollarin ja euron arvo on heikentynyt.
Kolmas syy kullan ja hopean hinnan nousuun on markkinoiden oletus siitä, että Trump tulisi perustamaan uuden valuuttajärjestelmän, joka olisi todennäköisesti sidottu kultaan. Trumphan palautti FED:n viime keväänä valtiovaraisministeriön alaisuuteen, joten lähtökohtaisesti osaksi kultakantaan sidottu dollari olisi mahdollinen vaihtoehto uudeksi rahajärjestelmäksi. Esimerkiksi jos uuden dollarin arvosta 10-15 % olisi sidottu kultakantaan, silloin dollari voisi saavuttaa uudelleen markkinoiden luottamuksen. Mutta tämä on vain spekulaatiota vailla sen kummempia näyttöjä asiasta.
Mutta miksei tämä inflaatio näy kuluttajahinnoissa?
Keynesiläisen talousteorian mukaan inflaatio tarkoittaa hintojen nousua, joten inflaation iskiessä, kuluttajahintojen tulisi nousta, jotta voitaisiin puhua keynesiläisestä inflaatiosta. Tämä keynesiläinen inflaatio on kyllä viime kuukausina noussut eli kuluttajahinnat ovat nousseet, mutta kannattaa muistaa, että elvytysrahat eivät pääosin mene kulutukseen vaan elvytysrahat ovat menneet jo viimeiset 12 vuotta pääosin pankkijärjestelmän tukemiseen sekä suuryrityksille. Hyvin suuri osa näistä rahoista on mennyt myös erilaisiin bonusohjelmiin sekä muihin talouden elpymisen kannalta varsin kyseenalaisiin järjestelyihin.
Tämä on johtanut siihen, että on syntynyt kaksi markkinaa: Ne harvat, jotka saavat miljardien edestä elpymisrahaa sekä ne, jotka eivät hyödy tästä elpymisrahasta millään tavalla. Päinvastoin. Jos yhdellä toimialalla pari toimijaa saa miljardien edestä vastikkeetonta rahaa samalla kun muut toimijat joutuvat pärjäämään omillaan, johtaa se markkinoilla aina epätasapainotilaan. Tällainen toimiala ei siis ole terveellä pohjalla, jota tuetaan joko keskuspankkirahalla tai valtiontuilla. Myös yhteiskunnalliset varallisuuserot ovat kasvaneet viime vuosien aikana räjähdysmäisesti. Tavallinen kansa onkin saanut ihailla miljardöörien elämää televisiosta samalla kun omat työpaikat ovat menneet alta. Eriarvoisuuden kasvaessa myös yhteiskuntaluokkien välisten konfliktin mahdollisuudet kasvavat entisestään.
Sykli- ja tekninen analyysi: Seuraavat 6 kk
Tarkoituksena syklianalyysillä on luoda mahdollisimman realistinen kuva markkinoiden tulevasta hintakehityksestä. Syklianalyysissä käytetään useampaa markkinasykliä, joiden perusteella ennakoidaan markkinan tulevaa käyttäytymistä. Tässä analyysissä esitellään tärkeimpien syklien vaikutukset markkinoihin. Syklit muodostavat aikaisempien vastaavankaltaisten historiallisten tapahtumien yhtälön, jolla pyritään mallintamaan tulevaisuuden hintakehitystä. Tämä syklianalyysi on luonteeltaan varovaisen konservatiivinen, koska tulevaisuudesta on tarkoitus antaa mahdollisimman neutraali kuva välttäen samalla mahdollisia ylilyöntejä arviointien osalta. Yleisesti syklien analyysissä keskeistä on määrittää markkinoiden vaihe, jossa ollaan juuri nyt menossa, jonka jälkeen voidaan paremmin arvioida markkinoiden tulevaa kehitystä.
Syklianalyysin ennuste:
Taloushistoria muodostuu erilaisista sykleistä. Reaalimarkkina taas muodostuu todellisen elämän tapahtumista. Kun syklit kuten vallankumoussykli kohtaavat todellisen elämän tapahtuman kuten koronan, markkinoilla alkaa tapahtumaan. Näin myös kävi viime keväällä 2020. Sen lisäksi meillä on myös meneillään niin sanottu renesanssisykli, jonka aikana yleensä taloudellinen ympäristö on erittäin otollista liiketoiminnan kehittymisen kannalta. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että taloudellinen infrastruktuuri on kriisistä huolimatta erittäin korkealla tasolla ja joustava reagoimaan erilaisiin tilanteisiin.
Monet ehtivät jo kesällä 2020 hieman huokaisemaan helpotuksesta koronan suhteen, mutta tämä paniikki ei vielä ole ohi. Tällä hetkellä kuitenkin elämme vallankumoussykliä, joka tarkoittaa sitä, että tulemme näkemään valtavia muutoksia niin taloudessa kuin myös maailmanpoliittisessa tasapainossakin. Kesän 2020 aikana pidimme ainoastaa taukoa, koska virkamiehet pitävät silloin lomaa. Talouden vapautuessa nyt koronarajoitusten jälkeen syksyllä taas odotetaan jännitteiden palautuvan ja voimme kokea samanlaista viime kevään tapaista paniikkia uudelleen viimeistään joulu-tammikuussa 2020-2021.
Samalla tavalla kuten reaalitalouden osalta myös maailman talouden osalta erilaiset syklit ovat tarjoamassa tälle syksylle haasteita, mutta samalla myös valtavan suuria mahdollisuuksia.
S&P 500 futuurit-syklianalyysin erittely ($)
Tämän hetkinen business-sykli ennustaa S&P 500 futuureille maltillista n. 3-5 %:n kasvua- Elvytysohjelman mukaan markkinat voisivat nousta tämän lisäksi nykyisistä lukemista tasaisesti + 20% tammikuulle 2021. Koska FED:n toiminta on yhdistetty USA:n valtionvarainministeriön toimintaan avomarkkinaoperaatiot ovat yhdistetty elvytysohjelmaan.
- Kuitenkin Euroalueen elvytysohjelman riittämättömyys luo paineet S&P 500 futuurien – 15 %:n laskulle
- Markkinoilla pelätään koronarajoituksia. Sen lisäksi koronrajoituksien poistuessa monissa valtioissa levottomuuksien ja mahdollisten kansannousujen riski on lisääntynyt. Näiden molempien vaikutukset markkinaan ovat nyt syksyllä – 15-20 % ja joulu-tammikuussa vaikutus on – 20-35 %
Kun otetaan markkinoiden volatiliteetti mukaan, S&P 500 futuureilla olisi näiden laskemien mukaan mahdollista nousta suhteellisen kivuttomasti 3490 $:n. On kuitenkin odotettavissa, että 3341-3400 $ muodostaa voimakkaan vastustustason, joten uudet huiput markkinoilla voivat olla todellisuudessa syksyn 2020 aikana vaikeita saavuttaa. Syksyn aikana tapahtuvasta laskupaineesta markkinat saavat kuitenkin uutta nostetta USA presidentinvaalien alla kun tilanteen oletetaan rauhoittuvan, joten uusien huippujen eli 3490 $ tavoittelu tapahtuisi näin ollen lähempänä loppuvuotta marraskuun 2020 jälkeen. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että markkinoilla on liikaa epävarmuutta, jotta sitä suurempia huippuja vielä saavutettaisiin.
Business-sykli ja innovaatiosykli
Liiketoimintasyklillä eli business-syklillä tarkoitetaan sitä vaihetta tällä hetkellä markkinoilla, jossa liiketoiminnassa ollaan tällä hetkellä menossa maailmanmarkkinoilla. Vuodesta 2016 businesssyklissä elettiin nousukautta, jolloin myös oli odotettavissa pörssille vuotuista n. + 5-10 % nousuvauhtia. Vielä viime vuonna elettiin taas suurta nousukautta business-syklin osalta, joka tarkoittaa business-syklien korkeinta huippua. Tällöin oli odotettavissa 15-20 %:n nousuja S&P 500 futuurimarkkinoilla. Tämä nousukauden innovaatiosykli tarkoittaa, että yritykset uskaltavat investoida ja että kuluttajilla on vahva luottamus talouteen. Tässä noususyklissä myös olennaista on, että sääntely ei estä markkinoiden kasvuvauhtia. Tällä hetkellä markkinoilla eletään kuitenkin business-syklin osalta hieman haastavampia aikoja. Suurin osa osa markkinoiden suurimmasta orgaanisesta nousuvaihteesta näyttää olevan ohi. Yleensä myös noususyklin jälkeen markkinoilla koettaa aika, jolloin nousukauden aikana kertyneet varat jaetaan tasaisesti eri yhteiskuntaluokille. Jos näin ei tapahtuisi niin eriarvoisuus lisääntyisi, joka puolestaan saattaisi aiheuttaa lievemmissä tapauksissa mm. lakkoja tai pahimmillaan jopa kansannousuja. Nyt elämme siis tätä varojenjaon ja jopa uudelleenjaon aikaa sekä myös kansannousujen aikaan.
Suomen tilanne
On hyvä muistaa, että Suomi ei ole johtava valtio pörssimarkkinoilla tai maailmassa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi seuraa johtavien valtioiden markkinaliikkeitä. Erilaisten trendien osalta voidaan huomioida, että esimerkiksi korona ei ole merkittävästi aiheuttanut kuolleisuutta Suomessa ja koronaan sairastuneita on ollut lähinnä pääkaupunkiseudulla. Tämä kuitenkaan ei tarkoita sitä, ettäkö esimerkiksi koronatilanne maailmalla ei hankaloittaisi kaikkien pörssiyhtiöidemme liiketoimintaa koko Suomen alueella vaikka koronaan sairastuneita ei olisi pörssiyrityksen liiketoiminta-alueella ollenkaan.
Kansainvälisten kriisien vaikutukset yleensä heijastuvat hyvin nopeasti Suomen pörssissä ilman sen merkittävämpää kitkaa. Tämä johtaa puolestaan globalisaation mukanaan tuoman markkinaintegraation kautta joko siihen, että Suomen markkina joko ylireagoi tai alireagoi maailmalla tapahtuviin muutoksiin. Näin ollen Suomen pörssiin sijoittavan henkilön onkin monesti seurattava aktiivisesti kansainvälisten pörssien liikkeitä, jotta markkinoiden tulevaa kehitystä olisi mahdollista ennakoida. Esimerkiksi OMX 25:n hinnanmääritys on vahvasti sidoksissa esimerkiksi juuri S&P 500:n sekä S&P 500 futuurien arvostuksiin. Näin ollen USA:n pörssin seuraaminen onkin monesti välttämätöntä myös Suomen pörssiin sijoittavalle.
Seuraavan kuuden kuukauden aikana OMX 25:n odotetaankin syksyn 2020 aikana kulkevan sivuttaisliikkeessä 3467-4433:n välillä. Laskupainetta markkinoille aiheuttaa se, että euroalueen viimeisin elvytyspaketti, johon Suomi sitoutui, ei todennäköisesti tule riittämään. Tämä tullaan hyvin todennäköisesti tässä syksyn 2020 aikana huomaamaan. OMX 25:llä on kuitenkin syksyn jälkeen mahdollisuus tavoitella uusia huippuja, jolloin 4760 olisi uusi tavoite. Vuosi 2020 saattaa kuitenkin loppua ennen kuin tällaisia lukemia markkinoilla vielä saavutetaan. Epävarmuutta markkinoilla on vielä tällä hetkellä ilmassa aivan liikaa.
Toinen merkittävä huoli on nykyisen hallituksen talouslinjaukset. On todennäköistä, että verot ja erilaiset hallinnolliset maksut mukaanluettuna regulointiviidakon syveneminen tulevat vaikeuttamaan monien liiketoimintaa. Positiivista on kuitenkin ollut huomata, että viimeisimpien linjausten mukaan koronarajoitukset eivät välttämättä koskisi kuin vain haasteellisimpia alueita Suomessa, joten koko maata ei laitettaisi välttämättä kiinni uuden korona-aallon iskiessä Suomeen.
Talouden uusi aika Suomessa
Monet suomalaiset talouden asiantuntijat vanhasta muistista hokevat vielä samaa virttä, että maailmantalouden kriisit eivät vaikuta Suomeen. Vientivetoisena maana maailmantalouden kriisit kuitenkin vaikuttavat erityisesti Suomeen. Niin tälläkin kertaa. Mikään siis sen osalta ei ole muuttunut.
Mutta mikä nyt muuttuu?
Suomi on nyt sitoutumassa EU:n viimeisimmän elvytyspaketin myötä johonkin sellaiseen, jonka ei koskaan pitänyt olla edes mahdollista. Suomen pääministeri Sanna Marin onkin nyt liittämässä Suomen liittovaltioon nimeltä EU. Suomen hallitus on siis käytännössä antamassa EU:lle verotusoikeuden, joka koskee Suomea talousalueena. Tämä taas tarkoittaisi sitä, että jatkossa suomalaiset veronmaksajat maksaisivat veronsa suoraan Euroopan Unioniin, jossa taas puolestaan päätettäisiin mihin verovarat todellisuudessa käytetään. Pääministeri Marin onkin viime viikkoina kertonut, että Suomelle miljardeja maksava elvytyssitoumus olisi tarkkarajainen ja vain väliaikainen. Tulee kuitenkin muistaa, että nyt puhutaan käytännössä EU-verosta. Verotuksen suhteen taas on hyvä pitää mielessä ei ole olemassa sellaista asiaa kuin väliaikainen vero. Verojen kerääminen kun vaatii hallinto-organisaation luomista, jota taas ei yleensä luoda vain väliaikaiseksi ratkaisuksi vaan se luodaan pysyväksi järjestelmäksi. Verotuksen työpaikat kun tarkoittavat nekin yleensä sitä, että valtion on jatkossa mahdollista hankkia lisää tuloja itselleen, joten valtion johto ei tietenkään sekään halua luopua tällaisista valtiolle rahaa tuovista taloudellisista yksiköistä. Eli EU-verosta puhuttaessa puhutaan pysyvästä verosta.
Kyseessä on siis pysyvä järjestelmä, joka tulisi todennäköisesti olemaan voimassa ainakin seuraavat 38 vuotta. Eli Marin todellisuudessa ehdottaa, että Suomen verotusoikeus siirretään EU:lle. Tämä tarkoittaa mm. ekonomisti Tuomas Malisen mukaan, että eurosta ei välttämättä enää voida erota vaan eurosta eroaminen tarkoittaisi eroa koko EU:sta. Suuria päätöksiä on siis tekeillä.
Suomen markkinat ovat tällä hetkellä myös lähes täysin valtionjohdon käsissä. Esimerkiksi Suomen pääministeri Sanna Marinilla oli valmiuslain aikana enemmän valtaa kuin kellään presidentillämme sota-ajan jälkeen. Ja Marin myös haluaa käyttää tätä valtaa. Aivan samalla tavalla kuten Trump USA:ssa. Perustuslakivaliokunta ei sekään käytännössä estele hallituksen toimia vaan ennen kaikkea mahdollistaa esimerkiksi euroalueen elvytyssopimusten tekemisen Suomen nimissä. Tulee vielä muistaa, että viime keväänä ravintoloiden, kirjastojen, oppilaitosten ja muiden tapaamispaikkojen sulkeminen ei välttämättä ollut sellainen päätös, jota ravintoloiden, kirjastojen, oppilaitosten ja muiden tapaamispaikkojen olisi tullut välttämättä noudattaa, koska päätös saattoi olla ristiriidassa esimerkiksi Suomen perustuslain 18 §:n elinkeinovapautta koskevan pykälän kanssa. Mutta koska toimijat kuitenkin pääosin noudattivat valtionjohdon hallinnollista päätöstä, tästä syntyi oikeuskäytäntöä, jonka voidaan katsoa velvoittavaksi myös uusien samankaltaisten tilanteiden ilmetessä. Eli Suomen hallitus voi siis käyttää tätä viime keväistä päätöstä myös mahdollistamaan mahdollisesti myös muiden liiketaloudellisten toimijoiden toiminnan rajoittamisen koronan nimissä.
Tämä ei siis ole mitään spekulointia, että mitä voisi mahdollisesti tapahtua vaan näin hallinnolliset päätökset käytännössä astuvat voimaan. Eli tehdään laki ja jos sitä noudatetaan, laista tulee velvoittava. Jos lakia ei noudateta, sen velvoittavuus ei ole yhtä vahvaa. Oikeusoppineet voivat olla tästä eri mieltä, mutta käytäntö kuitenkin loppujen lopuksi vahvistaa säännön eli laki astuu voimaan vain jos sitä todellisuudessa noudatetaan.
Tapahtuiko siis Suomessakin niin sanottu valtatyhjiön täyttämisoperaatio kuten USA:ssakin viime vuosien aikana ja etenkin viime keväänä?
Siltä vahvasti näyttää. Eli valtakoneisto otti Suomessakin vallan hyvin vastaavalla tavalla omiin käsiinsä kuten Atlantin takanakin tapahtui. Tilanteen tullessa valtaa ei siis edelleenkään ansaita vaan se otetaan. Osa voisi käyttää tällaisesta tilanteesta jopa vallankaappauksen nimitystä vallan siirtyessä yhä enemmän eduskunnalta ja kansalta Suomen hallitukselle. Mutta elämme nyt sellaisia aikoja, jolloin valtionjohto ottaa suuren roolin markkinoilla. Ei ainoastaan USA:ssa mutta myös Suomessa. Halusimme tai sitä ennen. Ja kansa alkaa kapinoida. Mutta toivottavasti selviämme tästä syksystä mahdollisimman terveenä ja ehjin nahoin. Ja muistamme ostopaikan tullessa ostaa eikä vain pelkästään panikoida…viime keväthän oli vain harjoittelua ostopaikkojen suhteen. Nyt tänä syksynä ne ketkä eivät ehtineet vielä viime kevään junaan saavat varmasti vielä paljon uusia ostomahdollisuuksia.
Onnea siis markkinoille!
Tv. Henri Väkeväinen
