Vaikka maksuviiveet ovat selvässä kasvussa, ei konkurssiaaltoa ole toistaiseksi näköpiirissä, kertoo Suomen Asiakastieto.
Suomalaisyritykset selviytyivät kevään koronapandemiasta odotettua paremmin, kertoo Suomen Asiakastieto. Toistaiseksi pelättyä suurta konkurssiaaltoa ei ole toistaiseksi näkyvissä.
Asiakastiedon tuottama aineisto kertoo, että yleensä yritysten mahdolliset vaikeudet näkyvät ensin maksuviiveinä ja pahentuessaan maksuhäiriöinä, jotka voivat johtaa jopa konkurssiin.
Maksuviiveiden määrä on kasvussa – ne kasvoivat alkuvuonna 20 prosenttia ja trattaprotestit lisääntyivät 30 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Maksuviiveitä oli Suomessa kumulatiivisesti yli 100 000 kappaletta ja trattoja yli 30 000.
Maksuviiveet eivät ole kuitenkaan kuitenkaan vakaviin maksuhäiriöihin, sillä niiden määrä laski. Asiakastiedon analyysiyksikön esimies Pekka Liukkunen pitää tätä kevään ja kesän torjuntavoittoa lievänä yllätyksenä.
”Koronan alkuvaiheessa näytti siltä, että kohta saattaa rytistä. Seurasimme tiiviisti koko kevään koronan vaikutuksia Datakatsauksessamme, mutta yritysten tilanne ei onneksi pahentunut”, Liukkunen kertoo.
OP Ryhmän pk-yritysasiakkaiden pankkitoiminnasta vastaava johtaja Heikki Peltola jakaa Liukkusen näkemyksen.
”Yritysten maksukäyttäytymisessä ei ole näkynyt isoa muutosta. Osa yrityksistä reagoi ja sopeutti nopeasti kulujaan. Niille korona näkyy liikevaihdon negatiivisena muutoksena. Osa puolestaan ajoi seinään tai sopeutti hitaasti. Niiltä yrityksiltä häviää myös tulos. Se on jo vakavampaa, sillä Suomessa on paljon pieniä yrityksiä, joilla ei ole kassapuskureita”, Peltola kertoo.
Konkurssiin asetettuja yrityksiä oli tammi-kesäkuussa Suomessa 1 100, mikä on paljon kuin finanssikriisin jälkeisinä vuosina 2009–2014. Kasvu ei ole dramaattinen viime vuoteen verrattuna. Konkurssit painottuvat alkuvuoteen, eli aikaan ennen koronakriisin kovinta myrskyä.
”Joustot auttoivat. Yritykset hakivat muun muassa maksuohjelmiin muutoksia ja se lievensi äkkipysähdyksen vaikutuksia”, Heikki Peltola analysoi.
Koronakriisi ei ole kuitenkaan ohi, sillä yritysten investoinnit ovat edelleen lähes jäissä ja rahoitusta tarvitaan käyttöpääoman turvaamiseksi. Peltolan mukaan tässä tilanteessa maksukäyttäytymisen merkitys on kasvanut, kun rahoittajat tarkastelevat yritykselle myönnettävää rahoitusta.
”Pienempien yritysten selviytyjät alkavat jo hahmottua. Sen sijaan vientiyritysten alihankintaketjuilla vaikeudet ovat vasta edessä maailmantalouden hidastuessa. Kevät opetti, että epävarmuuden sietämistä kannattaa harjoitella. Kassavirta ja puskurit ovat tärkeitä mittareita”, Peltola arvioi.
