Finanssikriisi hieman yli 10 vuotta sitten oli valtava taloudellinen shokki, joka heijastui voimakkaasti myös osakemarkkinoille ja finanssimarkkinoille laajemminkin. Sen jälkeen alkoi varsinkin Yhdysvalloissa kuitenkin historiallisen pitkäkestoinen osakemarkkinoiden nousu- eli härkämarkkina, joka sai ensimmäisen kunnon kolauksen vasta tämän vuoden helmikuussa koronapandemian ongelmien vuoksi.
Finanssikriisin ja koronakriisin välissä monet asiantuntijat varoittivat osakemarkkinoiden kuplasta. Kurssinousu kuitenkin jatkui ennätyksellisen pitkään. Nousua edesauttoi keskuspankkien ennätyksellisen kevyt rahapolitiikka, jonka ansiosta korot ovat pysyneet alhaalla ja keskuspankit ovat puskeneet talouteen likviditeettiä kvantitatiivisella elvytyksellä.
Koronakriisin jälkeen kurssinousu on ollut reipasta ja jälleen kuullaan varoittavia ääniä. Pelkona on, että osakekurssien nousu on irtaantunut reaalitaloudesta.
Koronapandemia on vielä lyömättä, muistuttaa Luca Paolini, Pictet Asset Managementin päästrategi. Siksi koronakriisin toisen aallon pelko ja korkeat arvostukset puoltavat varovaisuutta sijoittamisessa.
“Hallitukset ja keskuspankit ovat onnistuneet vetämään maailmantalouden ylös viruksen aiheuttamasta taantumasta ennätyksellisen suurella elvytyksellä. On kuitenkin liian aikaista juhlia, sillä koronavirustapaukset ovat edelleen nousussa maailmalla ja yritysten tulosodotukset tälle vuodelle ovat edelleen liian korkealla”, Paolini toteaa Pictetin elokuun Barometer-katsauksessa.
Kurssiromahduksia on osakemarkkinoiden pitkän historian aikaan mahtunut useita. Osakkeiden nopea ja yllättävä markkina-arvojen sulaminen saattaa ymmärrettävästi tuoda sijoittajalle kylmiä väristyksiä.
Kannattaako sijoittajan siis olla huolissaan mahdollisesta uudesta kurssiromahduksesta?
Pörssiromahdukset eivät kuitenkaan ole maailmanloppu. Suositun Motley Fool -sivuston toimittaja Catherine Brock kertoo kolme hyvää syytä, miksi sijoittajan ei ehkä kannata liikaa murehtia tulevista pörssiromahduksista.
Tässä kolme syytä nukkua yöt rauhallisesti.
1. Osakemarkkinoiden romahdus on välttämätön paha
Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla on nähty historian aikana lukuisia kurssiromahduksia. Vuoden 1929 jälkeen kunnon romahduksia on ollut viisi. Romahdukset tulevat lähes aina yllätyksenä ja nopeasti. Yleensä osakeindeksit romahtavat nopeammin kuin nousevat romahduksen jälkeen.
Catherine Brock muistuttaa kuitenkin yhdestä varsin ilmeisestä asiasta: ainoa varma keino, jolla sijoittaja voi välttää pörssiromahdusten tappiot, on pysyä kokonaan poissa osakemarkkinoilta. Romahduksia ei ole mahdollista ennakoida. Toki sijoittaja voi yrittää suojata salkkuaan johdannaisilla tai kullan kaltaisilla turvasatamasijoituksilla, mutta usein ne ovat pitemmän päälle kalliita ja vaikeita ratkaisuja.
Poissaolo markkinoilta ei ole kuitenkaan ilmaista. Taloustieteessä kaikella on vaihtoehtoiskustannus. Säästötileillä sijoittaja saa varoilleen korkeintaan inflaatiosuojan, kun osakemarkkinat ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä keskimäärin seitsemän prosentin tuoton.
Brock laskee, että 500 dollarin kuukausittainen osakesijoitus saa pesämunan kasvamaan 20 vuodessa 262 000 dollariin. Korkoa korolle ja osakemarkkinoiden korkea pitkän aikavälin tuotto tekevät ihmeitä.
2. Kurssiromahdukset ovat tilapäisiä
Pörssihistoria puhuu selvää kieltään: kurssiromahduksia tulee, mutta ne eivät ole estäneet osakkeiden pitkän aikavälin jatkuvaa nousutrendiä. Kurssiromahduksen jälkeen on aina alkanut kurssien elpyminen.
Toisinaan elpyminen on ollut kohtuullisen hidasta, kuten finanssikriisin jälkeen. Brock huomauttaa, että kesti neljä vuotta ennen kuin S&P 500 -osakeindeksi saavutti vuoden 2007 tason – eli ennen finanssikriisiä olleen tason. Toisaalta elpyminen esimerkiksi koronakriisissä tapahtui vain muutamassa kuukaudessa.
Pitkäaikainen sijoittaminen vaatii kurinalaisuutta. Jos sijoittaja on valmis säännöllisesti laittamaan osakemarkkinoille summan, jota hän ei tarvitse vähintään viiteen vuoteen, ei romahduksista tarvitse kantaa huolta.
3. Pörssiromahdukset tarjoavat hyviä ostotilaisuuksia
Parhaat pitkäaikaiset tuotot osakesijoituksilla tehdään silloin, kun osakkeet ovat romahtaneet rajusti. Ajoittaminen on tietysti vaikeaa tai lähes mahdotonta, mutta säännölliset ostot takaavat, että sijoittaja saa romahdusten jälkeen osakkeita usein alihintaan.
Pörssiromahduksien aikana usein romahtavat myös ne laatuyhtiöt, joiden pitkän aikavälin tulosnäkymät ovat säilyneet hyvinä pörssiromahduksesta huolimatta. Tällaiset tilaisuudet ovat osakesijoittajalle todellisia herkkupaloja.
Osakkeiden ostaminen aikoina, jolloin mediatila täyttyy synkistä sijoitus- ja talousuutisista ja osakkeiden volatiliteetti on korkealla, vaatii tietenkin hermoja ja kärsivällisyyttä.
