Sähkön siirtomaksujen nousu on paisuttanut monopoliyhtiöiden liikevaihtoa sadoilla miljoonilla automaattisesti.
Jatkoa aiemmalle artikkelille 30.7.2020
Katsotaan tässä artikkelissa isoimpien sähkönsiirtoyhtiöiden perustietoja, omistusrakennetta ja tilinpäätöksiä sekä alan näkymiä kuluttajan kannalta.
Elenian omistajatieto sekavaa
Carunalla on 690 000 asiakasta Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla ja Satakunnassa. Karunan omistavat ulkomaiset infrastruktuurisijoittajat OMERS Infrastructure (40 %), First State Investments (40 %) sekä suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 %) ja Elo (7,5%).
Elenialla on puolestaan 430 000 asiakasta Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Elenia ei kerro perustiedoissaan kotisivuilla kohdassa ”Tietoa yrityksestä” omistajiaan. Vuosikatsauksesta 2019 ne löytyvät, mutta ilman prosenttiosuuksia ja osin ristiriitaisesti.
Elenian omistajat ovat Valtion Eläkerahasto (VER), Allianz Capital Partners (ACP) Allianz Groupin puolesta sekä Macquarie Infrastructure and Real Assets (MIRA). (s. 2)
Omistajanvaihdoksen jälkeen Saksalainen Allianz SE, suomalainen CapMan Infra Lynx Ky, luxemburgilaiset Limited Partnerships Macquarie Super Core Infrastructure Fund SCSp, MSCIF NC1 SCSp ja MSCIF A1 SCSp sekä suomalainen Valtion Eläkerahasto (VER) omistavat 100 % Elenia Oy:stä. (s. 57)
Myöskään Elenian tilinpäätöstiedot viime vuosilta eivät ole parhaalla tavalla löydettävissä kotisivuilta, mutta löytyvät kuitenkin ”googlettamalla” osoitteesta elenia.com/fi/vuosikertomukset.
Tilinpäätösten kertomaa
Tilinpäätösyhteenveto osoittaa kaiken olennaisen. Liikevaihdot paisuvat asiakasmaksujen noustessa. Elenian lukujen tulkintaa heikentää yritysjärjestely, jossa osa yrityksestä on myyty pois 2019 (uudet luvut 2018 lukien).
Carunan liikevaihto on kasvanut neljässä vuodessa 62 prosenttia, mikä tekee vuosikasvuksi 13 prosenttia. Luku on vielä isompi kuin viime artikkelissa johdettu hinnankorotusten keskitaso 11 prosenttia samalla ajanjaksolla.
Liikevoitot paisuvat ja huomattavaa on, että molemmilla yhtiöillä on tai on ollut isoja osakaslainoja eli lainoja osakkeenomistajilta yhtiölle. Niissä on todella kovia, suuruusluokaltaan 8-12 prosentin korkoja, kun muiden lainojen korkotaso näillä vakaan infratoimialan yhtiöillä on luokkaa 0,5-3 prosenttia.
Osakaslainojen korot näyttävät olevan myös verovähennyskelpoisia, koska Carunalla tilikauden tuloverot 2018-2019 olivat ainoastaan 10-12 miljoonan euron tasoa per vuosi. Elenian jatkuvien toimintojen tuloverot 2018-2019 olivat vastaavasti 3-5 miljoonaa per vuosi.
Tuloveron taso suhteessa liikevoittoon ja tuloksellisuuteen ennen osakaslainojen korkoa on huomattavan pieni.
Elenia on ilmeisesti maksanut osakaslainansa pois tilikaudella 2019. Omistajan kannalta olennaisempaa on kuitenkin se, että asiakasmaksuja saadaan pidettyä ylhäällä ja kannattavuus korkeana kuin se, missä vaiheessa tuottoa realisoidaan (korkotuottona, osinkona tai myyntivoittona).
Kuluttajan kannalta ei ole isoa merkitystä, miten omistajat tuottojaan tulouttavat, mutta vastuullisuuden kannalta on paljonkin. Kaikkein tähdellisintä vastuullisuuden osalta on asiakasmaksujen kehitys ja roima nousu vuoden 2015 jälkeen. Tämä kaikki on nakertanut yritysvastuuta.
Valoa tunnelin päässä
Ei ikävää ettei jotain hyvääkin. Suomen sähkönsiirtohintojen kehitys luonnollinen monopolin ympäristössä on välttämättömyyshyödykkeelle niin poikkeuksellista, että se heijastaa laajoja sivuvaikutuksia koko tämän tyyppiseen liiketoimintaan laajemmin – erityisesti kansalaisten asennoitumisessa.
Jyväskylän kaupunki keskeytti suunnitelmansa vesi- ja energiayhtiön vähemmistöosuuden myynnistä yksityiselle toimijalle, koska suunnitelma herätti niin paljon huolta kaupunkilaisissa ja kuntapoliitikoissa. (Yle 10.2.20)
Huoleen on ollut sähkönsiirtoepisodin jälkeen todellakin aihetta. Kauppalehden jutussa 17.4., jossa haastateltiin professori Mikael Collania, viitattiin aiheellisesti ”kuluttajien ostovoimaan”.
Sähkönsiirtohintojen korotukset ovat olleet niin isoja ja koskevat niin laajaa kuluttajajoukkoa kilpailun puuttuessa, että satojen miljoonien eurojen kasvu yritysten liikevaihdoissa (ja asiakkaiden sähkönsiirtolaskuissa) heijastuu suoraan kuluttajien ostovoimaan ja myös kiinteistösektoriin laajasti.
Vain hieman ennen Jyväskylän vesihuollon myyntiselvityksen keskeyttämistä joukko yksityishenkilöitä oli pannut 31.1.2020 vireille kansalaisaloitteen nimeltään: ”Vesi on meidän – kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi” Kansalaisaloite.fi -palvelussa.
Aloite keräsi 20 päivässä 89 000 kannatusilmoitusta ja se on lähetetty eduskuntaan 23.3.2020.
On toki niinkin, että myös julkiselta sektorilta vaaditaan hyvää ja kustannustehokasta johtamista ja hinnoittelua inframonopolien osalta.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
🔸🔸
Henri Elon sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!
Tilaa Henrin yhä saatavilla oleva sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus, tai molemmat pakettina täältä.
Syötä ALE-koodiksi ”Salkunrakentaja2020” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e tai pakettihinta 45 e, ei muita kuluja.
🔸🔸
On hyvä, että hallitus valmistelee muutoksia sähkömarkkinalakiin. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti 16.1.2020 pyytävänsä lausuntoja hallituksen esitysluonnokseen, jolla pyritään hillitsemään sähkönjakelun hintojen nousua pidentämällä toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoa haja-asutusalueilla.
Lisäksi verkonhaltijan olisi suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä sähköverkkoa niin, että käyttäjä saisi siirto- ja jakelupalvelun kustannustehokkaalla tavalla.
Suomeksi sanottuna, mitä enemmän verkkoja maakaapeloidaan / on maakaapeloitu (investoitu), sitä enemmän euromääräistä tuottoa sähkönsiirtoyhtiöt saavat heruttaa kasvaneelle pääomalleen. Kova investointitahti näkyy taulukossa yllä siinä, että investoinnit ovat kosolti poistoja isompia.
Asiasta on luvassa soppa ainakin keskustan ja kokoomuksen välillä. Uudistuksen eteneminen on pitkittynyt keväästä syksyyn.
Siirtohinnat kuuluvat keskustan elinkeinoministeri Mika Lintilän tontille. Toisaalta kokoomus on ollut aktiivinen sekä nykytilan muuttamisessa että aikanaan nykyistä siirtohintamallia luotaessa pääministeripuolueena 2013. Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman on ollut keväällä asiassa aloitteellinen, vrt. uutinen SSS 11.6.20.
Iso peiliin katsominen on erityisesti alalla, sen toimijoilla ja omistajilla. Kotiin päin on vedetty maksimaalisesti yritysvastuusta piittaamatta, vaikka omistajina on kotimaisia eläkeyhtiöitä.
🔸🔸
Teeman ensimmäinen osa julkaistiin SalkunRakentajassa 30.7.2020.
Sijoituskirjojen tilaukset ALE-koodilla ”Salkunrakentaja2020” täältä.
