Stockmann on painiskellut pitkään taloudellisissa vaikeuksissa. Kivijalkakaupan ahdingosta ja koronakriisistä kärsivän kauppaketjun kujanjuoksu paheni tänä keväänä. Nyt kauppaketju ongelmien syyt on selvitetty yrityssaneerausmenettelyn perusselvityksessä.
Stockmannin yrityssaneerausmenettelyn selvittäjä, asianajaja Jyrki Tähtinen on nyt antanut yhtiön yrityssaneerausmenettelyn saneerauksesta annetun lain mukaisen perusselvityksen. Selvitys käsittää Stockmannin taloudellisen tilanteen 8.4. sekä taloudelliseen asemaan ja sen odotettavissa olevaan kehitykseen vaikuttavat seikat.
Tähtisen mukaan Stockmannin saneeraustarve perustuu kolmeen seikkaan: liialliseen velkaantumiseen, aikaisempiin epäonnistuneisiin liiketaloudellisiin päätöksiin tavarataloliiketoiminnassa ja lopulta koronaviruspandemian aiheuttamaan äkilliseen ja jyrkkään myynnin laskuun niin tavaratalo- kuin myös Lindexin liiketoiminnassa ja tästä aiheutuneesta välittömästi uhanneesta maksukyvyttömyydestä.
Aggressiiviset investoinnit lisäsivät velkaantumista
Selvityksen yksityiskohtaisempi tarkastelu paljastaa Stockmannin konkreettisia virheitä liiketoiminnassa.
Selvityksen mukaan pitkän taloudellisesti kannattavan kauden jälkeen Stockmann päätynyt kasvaviin taloudellisiin ongelmiin 2010-luvun alkupuolelta lähtien.
Pääsyyt taloudellisiin ongelmiin olivat merkittävät investoinnit omiin ja vuokrattuihin tavaratalotiloihin (brick & mortar), aggressiiviset kasvusuunnitelmat ja niitä tukevat merkittävät investoinnit esimerkiksi Nevsky-kauppakeskus ja tavaratalo Venäjällä, Helsingin keskustakiinteistön mittavat laajennukset ja remontit sekä uusi´parkkihalli ja suhdannesyklin huipulla vuonna 2007 ostettu AB Lindexin osakekanta 867 miljoonan euron kauppahinnalla.
Selvityksen mukaan investoinnit ja kaupat rahoitettiin pääosin velkarahoituksella, mikä johti yhtiön velkaantumisen rajuun nousuun, selvityksessä todetaan.
Kauppaketjun harjoittaman tavaratalokaupan kannattavuus kääntyi vuositasolla tappiolliseksi vuonna 2014 ja jatkunut tappiollisena aina vuoden 2019 syyskuun loppuun saakka.
Selvityksen mukaan yhtiö ei ole kyennyt uudistumaan vähittäiskaupan uudistumisen myötä.
”Panostukset online–verkkokauppaan on aloitettu liian myöhään ja verkkosivuston uudistukset ovat olleet toiminnallisesti vajavaisia samaan aikaan, kun fyysiset erikoistavarakaupat ovat kiihtyvään tahtiin hävinneet markkinaosuuksia nettikaupoille”, selvityksessä todetaan.
Tavaratalojen vuokrat olivat kiinteämääräisiä ja pääosin indeksoituja, jolloin ne rasittivat aiottua enemmän toiminnan kannattavuutta liikevaihdon laskiessa.
Stockmann myös eksyi alkuperäisestä markkina-asemastaan useimmista kauppakeskuksista saatavien tavaroiden myyjäksi jatkuvilla alennuskampanjoilla ja saman aikaisesti heikentänyt asiakaspalvelukokemusta.
Stockmann Herkun myynti vei asiakkaita
Stockmann Herkun myynti oli myös virhe, selvityksessä arvioidaan.
”Yhtiön merkittäviä tappioita tuottaneiden Suomen tavaratalojen ruokaosastojen myynti vuonna 2018 S-ryhmän alueosuuskaupoille on johtanut merkittäviin asiakasmäärien vähentymisiin muussa tavaratalotoiminnassa eron ollessa merkittävä verrattuna konsernin itse omistamiin ja operoimiin Baltian ruokaosastoihin.”
Lisäksi useat tämän kaupan yhteydessä solmitut alivuokrasopimukset ovat olleet vuokrien osalta alihinnoiteltuja, kun vastaava vuokra samasta tilasta päävuokranantajalle on ollut selvästi suurempi.
Stockmann pyrki vuodesta 2013 lähtien saneeraamaan liiketoimintaansa, keskittymään ydinliiketoimintaansa ja myymään omaisuuttaan velkojensa vähentämiseksi. Stockmann myi Venäjän tavarataloliiketoiminnan, Akateemisen kirjakaupan ja Herkku-liiketoiminnat Suomessa sekä Seppälä Oy:n ja Hobby Hall Oy:n. Lisäksi kauppaketju myi Kauppakeskus Nevsky Centren ja Kirjatalon kiinteistöt. Myös markkinointipanoksista on jouduttu tinkimään.
Stockmann myös modernisoi jakelukeskuksensa, organisoinut liiketoiminnan vähittäiskauppaan (Retail) ja kiinteistöihin (Real Estate) sekä viimein teki investointeja online–verkkokauppaan.
Kaikki säästöt eivät olleet onnistuneita. Selvityksen mukaan osa säästöistä on kohdistunut Stockmannin kilpailuedun kannalta vahingollisesti järjestelmäinvestointeihin sekä tavaratalotoiminnan myyjien määrään ja koulutuksen vähentämiseen molempien heikentäen Stockmannin kilpailuetua.
Konsernin tuloksentekokyky on ollut Lindexin ja edellä mainittujen omaisuuserien divestoinneista saatujen myyntituottojen varassa.
