Erityisesti nuorten suosima lyhytvideopalvelu TikTok on noussut tänä vuonna yllättäen poliittisen kamppailun keskipisteeksi, kun yhtiön kiinalaisomistus on herättänyt paljon kysymyksiä länsimaissa. Keskustelu nousu uudelle tasolle tänä kesänä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi kieltää palvelun toiminnan Yhdysvalloissa kokonaan.
Miten oikein päädyimme tilanteeseen, jossa viattomia lyhyitä videoklippejä näyttävä sovellus on ajautunut keskelle kansainvälistä poliittista kamppailua?
Pohjimmiltaan ongelmassa on kyse siitä, että TikTokin omistaa kiinalainen teknologiayhtiö ByteDance. Kiinalaisomistus on teknologiapalveluiden saralla harvinaista, sillä lähes kaikki länsimaiden suosituimmat teknologiapalvelut ovat yhdysvaltalaisomistuksessa.
Länsimaissa kiinalaisomistus on herättänyt huolta, sillä Kiinan valtio kontrolloi teknologiayhtiöiden toimintaa usein tiukasti. Euroopassa ja Yhdysvalloissa on pelätty, että Kiina saattaisi painostaa ByteDancea luovuttamaan TikTokin käyttäjien tietoja Kiinan hallinnolle tai sensuroimaan palvelun sisältöjä.
ByteDance on tehnyt parhaansa hälventääkseen epäilyjä kytköksistä Kiinaan ja erityisesti Kiinan valtioon. Yhtiön perustaja Zhang Yiming ei esimerkiksi kuulu muodollisesti Kiinan kommunistiseen puolueeseen, mikä on hänen asemassaan olevalle kiinalaiselle poikkeuksellista. ByteDance on myös muun muassa varastoinut TikTokin käyttäjädatan Kiinan ulkopuolelle ja palkannut amerikkalaisen Kevin Mayerin TikTokin toimitusjohtajaksi. Yrityksistä huolimatta huolet Kiinan valtion painostuksesta eivät ole hälvenneet.
Trump käy sotaa kiinalaista teknologiaa vastaan
TikTok ei ole suinkaan ainoa kiinalaisyhtiö, joka on parin viime vuoden aikana joutunut Donald Trumpin hampaisiin.
Vuonna 2019 Trumpin hallinto kielsi lähes kaikkia yhdysvaltalaisyrityksiä käymästä kauppaa kiinalaisen teknologiajätti Huawein kanssa. Kiellon seurauksena Huawei joutui muun muassa korvaamaan puhelimiensa Android-käyttöjärjestelmän uudella Harmony OS -käyttöjärjestelmällä, sillä Androidin omistaa yhdysvaltalainen Google.
Kiinalainen televiestintäjätti ZTE koki hieman vastaavan kohtalon, kun Yhdysvaltain kauppaministeriö kielsi yhdysvaltalaisyrityksiä käymästä kauppaa yhtiön kanssa. ZTE tosin pääsi asiasta sopuun yhdysvaltalaisten kanssa vuonna 2018, eikä yhtiötä vastaan ole enää kohdistettu pakotteita.
Muodollisesti Yhdysvallat rankaisi Huaweita tietoturvaongelmista ja ZTE:tä Iranin ja Pohjois-Korean vastaisten pakotteiden rikkomisen vuoksi. Käytännössä on kuitenkin selvää, että taustalla oli myös yleisesti pelko Kiinan vaikutusvallan kasvusta teknologiapalveluiden saralla.
Sama on totta myös TikTokin kohdalla. Esimerkiksi Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo totesi heinäkuun alussa, ettei TikTokiin mahdollisesti kohdistuvassa kiellossa ole kysymys yksittäisen yhtiön toiminnasta, vaan laajemmin Yhdysvaltain kansallisesta turvallisuudesta.
Myös amerikkalaiset teknologiajätit ovat tulilinjalla
Kiinalaisten teknologiayhtiöiden aseman lisäksi Yhdysvalloissa on keskusteltu viime aikoina paljon myös Yhdysvaltain omien teknologiajättien asemasta.
Heinäkuun lopulla Yhdysvaltain suurimpien teknologiayhtiöiden – Facebookin, Alphabetin, Amazonin ja Applen – johtajat kutsuttiin vastaamaan Yhdysvaltain kongressin kysymyksiin yritysten asemasta Yhdysvalloissa. Kuulemisessa erityisesti demokraattipuolueen jäsenet esittivät huolensa yhtiöiden väitetystä kartellimaisesta toiminnasta, jonka on pelätty rajoittavan alan kilpailua.
Osa kuulemisissa syytetyistä teknologiayhtiöistä puolustautui kartelliväitteitä vastaan sanomalla, että ilman heitä kiinalaiset teknologiayhtiöt saisivat määritellä sen, millaiselta internet näyttäisi. Esimerkiksi Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg sanoi yhtiönsä uskovan ”demokratiaan, kilpailuun, mukaan ottamiseen ja vapaaseen ilmaukseen”, joita Kiina ei hänen mukaansa samalla tavalla kannata.
Zuckerbergin logiikalla teknologia-ala näyttäytyy siis nollasummapelinä, jossa jokainen menestyvä kiinalainen yhtiö vie tilaa amerikkalaisyhtiöiltä.
Kiistan lopputulos on kysymysmerkki
TikTok-kiistan lopputulos on vielä suuri kysymysmerkki.
Ensinnäkin on epäselvää, miten Trumpin hallinto voisi käytännössä kieltää TikTokin toiminnan Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain hallinto ei ole ikinä aikaisemmin kieltänyt yksittäisen sovelluksen toimintaa, joten kiellolle ei ole vielä olemassa ennakkotapausta. Esimerkiksi talouskanava CNBC:n haastattelema informaatiotutkimuksen professori Jennifer Golbeck kuitenkin uskoo, että Trumpin hallinto löytää kiellolle jonkin keinon.
Lisää kysymyksiä syntyi heinä-elokuun vaihteessa, kun yhdysvaltalainen teknologiajätti Microsoft ilmoitti suunnittelevansa TikTokin osittaista ostamista. Microsoftin suunnitelmissa on ostaa TikTokin Yhdysvaltain ja muutamien muiden länsimaiden toiminnot itselleen. Kiinalainen ByteDance jatkaisi mahdollisen kaupan jälkeen Tiktokin omistajana muilla markkina-alueilla, mukaan lukien Kiinassa.
Toteutuessaan kauppa tarkoittaisi, että TikTokista tulisi Yhdysvalloissa amerikkalaisten omistama ja hallinnoima sovellus, joka ei luovuttaisi käyttäjätietoja Yhdysvaltain ulkopuolelle. Trump ilmoitti maanantai-iltana Suomen aikaa tukevansa Microsoftin pyrkimyksiä.
Kaupan mahdollisesta hintalapusta ei ole vielä tietoa. Hieman ennen Microsoft-uutista Reuters kuitenkin kertoi nimettömiin lähteisiin vedoten, että ryhmä Microsoftin sijoittajia olisi ollut valmiita maksamaan TikTokin koko sovelluksesta noin 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 43 miljardia euroa).
Summa on teknologiapalvelujen saralla huomattava. Vertailun vuoksi: yhdysvaltalaisen Snapchatin arvo oli vuonna 2017 pörssilistautumisen yhteydessä 24 miljardia dollaria.
Tiedotteessaan Microsoft ilmoitti TikTokin mahdollisen ostamisen takarajaksi 15. syyskuuta. Samana päivänä presidentti Trump on ilmoittanut sulkevansa palvelun, jollei Microsoft tai joku muu yhtiö ole siihen mennessä ostanut TikTokia itselleen.
Syyskuun puoliväliin mennessä saadaan siis todennäköisesti tietää, miten TikTokin tarina jatkuu.