Mahdollinen deflaatio jättää voimakkaan kurssinousun jatkumiselle entistä vähemmän perusteluita.
Oli pakko hieraista silmiä lukiessani viime päivien uutisia deflaatio-odotuksista – odotuksista siitä, että kuluttajahinnat mieluummin laskisivat kuin nousisivat lähitulevaisuudessa.
Asiassa sinänsä ei ole mitään aivan järisyttävää, mutta edellisessä jutussa 27.8.20 pohdin, kuinka kohonneita pörssiarvostuksia voitaisiin mahdollisesti selittää tulevalla inflaatiolla.
Minusta isoa kuvaa on hyvä pohtia nyt, kun pörssit ovat kohonneet maaliskuun pohjilta luokkaa 50 prosenttia, vaikka normaalisti keskitynkin yksittäisten yhtiöiden analysointiin.
Inflaatio tarkoittaa hintojen nousua. Tällöin yritystenkin olisi helpompi kasvattaa tuloksiaan, kun myytävien tuotteiden hinnat pyrkisivät nousemaan. Toki samoin nousisivat raaka-ainekulut ja palkat.
Inflaatiolla on omat haittavaikutuksensa talouteen ja siksi keskuspankit pyrkivät omilla toimillaan pitämään sen noin 2 prosentissa per vuosi. Suomessa kuluttajahinnat nousivat viime vuonna 1,0 prosenttia ja kuluvan vuoden heinäkuussa vuosi-inflaatio oli 0,6 prosenttia. (Tilastokeskus)
Arvostukset tapissa
Tällä hetkellä pörssien arvostustasot ovat kohonneet selvästi keskitason yläpuolelle. Arvostustasolla tarkoitetaan tyypillisimmin yhtiöiden markkina-arvojen ja voittojen välistä suhdetta (p/e, price/earnings).
Esimerkiksi sijoittajapalvelu Sijoittaja.fi selvitteli tilannetta 27.8.20. Kuvaaja löytyy Markkinaympäristö -> Osakkeet -> P/E-luvut ja osakkeiden kurssikehitys -osiosta sekä KTM Timo Heikkilän analyysijutusta S&P 500 -indeksin P/E-luku 48 % keskiarvoa korkeammalla 28.8.
Kuvaaja kertoo karun yksiselitteisesti, että kaikilla alueilla niin Yhdysvalloissa (S&P 500), Euroopassa (Stoxx 600) kuin kehittyvillä markkinoilla (MSCI Emerging Markets) tulosennusteilla ja nykykursseilla laskettu P/E-arvostus on noussut reilun 10 vuoden tarkastelujakson huippuunsa.
Toki tulosennusteitakin on reivattu alaviistoon, mutta ei erityisen dramaattisesti, koska yritykset ovat kyenneet sopeutumaan. S&P 500 -indeksi on rynninyt jo ilman tulosten huomioon ottamistakin 6 prosenttia helmikuun huipun yläpuolelle, pistelukemaan 3 581 (2.9.20), ollen kaikkien aikojen korkeimmalla tasollaan.
Investoinnit epävarmoja
Palataan deflaatioon. Pohjoismaiden suurin pankkikonserni Nordea julkaisi pohjoismaisen talouskatsauksensa 2.9. Siihen on pääsy suomeksi täältä.
Katsauksessa ja tiedotteessa oli huomionarvoista pari kohtaa: investointien epävarmuus ja deflaatiopeikko.
Suomen näkökulmasta maailmantalouden riskit liittyvät pitkälti investointinäkymään. Rahaa on kyllä saatavilla keskuspankkien ja valtioiden elvytysohjelmien ansiosta, mutta riittääkö yrityksillä kanttia investoida epävarmassa ympäristössä ja pärjäämmekö koventuvassa kansainvälisessä kilpailussa, kun vahva euro syö hintakilpailukykyämme.
Emme odota muutosta keskuspankkien elvyttävään linjaan. EKP:n elvytystä tarvitaan jatkossakin ja korkotaso pysyy pitkään matalana. Vaikka valtava elvytys pitää yllä keskustelua inflaation merkittävästäkin kiihtymisestä, näemme riskien painottuvan yhä hyvin hitaan inflaation tai jopa deflaation suuntaan.” – pääekonomisti Tuuli Koivu
Nordean korttidatan mukaan kotimaiset korttiostot kipusivat jo kesäkuun alussa viimevuotista korkeammalle ja tavarakauppa on käynyt hyvin koko kriisin ajan. Alakohtaiset erot ovat isoja, mutta on ilahduttavaa, että ravintoloissa ollaan päästy jo viime vuoden tasolle.
Koko kuva on kuitenkin se, että kuluttajien käytettävissä olevat tulos supistuvat tänä vuonna, kun työllisyys jää viime vuodesta. (lähde: Nordea Economic Outlook 3/2020)
Tässä ei ole mitään erikoista, koska ne kotimaan ostovoimaiset kuluttajat, jotka normaalisti suuntaavat ulkomaan reissuille, ovat kohdistaneet kulutustaan kotimaahan.
Nämä yhtiö hyötyvät
Tämä ”ylimääräinen kulutus” voi olla osin väliaikaista. Aivan samoin tiettyjen ilmiöstä pörssiyhtiöiden hyvä kehitys niin liiketoiminnassa kuin pörssissä voi olla väliaikaista.
Esimerkkejä näistä, sinänsä hyvistä yhtiöistä, ovat mm. Kesko, Verkkokauppa.com, Tikkurila, Tokmanni ja Kamux.
Yhtä lailla globaalisti koronasta hyötyneiden netin käyttöön ja verkkokauppaan pohjaavien liiketoimintojen tuloskasvu voi hidastua ja kurssit ottaa myös takapakkia, kun kuluttajakäyttäytyminen ”normalisoituu”.
Tällaisia ovat mm. ns. FAANG-yhtiöt Facebook, Apple, Amazon, Netflix ja Alphabet (Google), kuten myös Microsoft.
Näiden kurssit ja markkina-arvot ovat suorastaan lentäneet kuluneen vuoden aikana.
Deflaatiopeikosta kirjoitti myös Kauppalehti 3.9.2020. Lehti muistutti Fedin ilmoittaneen hiljattain sallivan inflaation kiihtymisen väliaikaisesti yli tavoitellun kahden prosentin, ja kiinnittävän huomiota entistä enemmän työllisyyteen.
EKP saattaa seurata perässä, vaikka sille on ollut vaikeaa saada aikaan inflaatiota viime vuosina elvytystoimista huolimatta.
Asuntovelallisen kannalta deflaatio on kaksiteräinen miekka. Toisaalta se kertoo, että inflaatiosta ja sen vanavedessä yleensä tulevista palkankorotuksista on turha odottaa apua velkojen maksuun. Ikäväksi tilanne muuttuu, jos velkojen vakuutena oleva asunto alkaa menettää arvoaan. Deflaatio kielii aina myös talouden taantumasta, mikä lisää huolta työpaikan säilymisestä.
Toisaalta deflaatio on lupaus siitä, että korot pysyvät matalina pitkään. – ote, KL 3.9.20
Summa summarum
Jos kurssit nousevat ja markkinoilla vallitsee deflaatio, kaikki ne yritykset, joita hinnoitellaan yhä ylemmäs, eivät todellakaan voi saavuttaa niihin ladattuja tuloskasvuodotuksia – vaan ainoastaan osa yrityksistä.
Mitä korkeammalle P/E-luku nousee, sitä enemmän tuloksen tulisi vastaisuudessa kasvaa. Käsittelin teemaa käänteisen arvonmäärityksen näkökulmasta kirjoissa Tuoton arvoitus ratkeaa s. 72-75 ja Osakesijoittajan maailman valloitus s. 243-246.
On se toinenkin vaihtoehto. Jos kurssit nousevat ja tulokset jämähtävät, toisin sanoen jos P/E-tasot nousevat pysyvämmin, tällöin osakemarkkinoiden vastainen tuotto-odotus laskee.
Se on vähän sama kuin jos asunnon arvo nousee, mutta rahamääräinen vuokratuotto polkee paikallaan.
Sijoittaja.fi tarkasteli edellä mainitussa jutussaan sitä, miten S&P 500 -yhtiöiden tulosten tulisi kasvaa 2021 ja 2022, jotta arvostustaso palaisi tuloskasvun kautta entiselleen.
Kasvut olivat kaksinumeroisia. Huomio! Ei yksittäisillä yhtiöillä vaan laajalla yritysjoukolla.
Lainaan lopuksi erään lukijan havahduttavan kommentin sosiaalisessa mediassa edellisen juttuni (27.8.20) jälkeen, ote:
Ja kauppaa käyvät merkittävällä volyymilla tietokoneiden algoritmit, jotka määrittelevät transaktiot kysynnän ja tarjonnan trendien ja hintaheilunnan perusteella. Ei siinä pelissä paljoa firmojen fundamentteja tutkailla.
Vielä pitkään keskuspankkien megaelvytys tulee pitämään korot matalina, joten osakemarkkinoilla kysyntää piisaa. Vaara taitaa tulla yhteiskuntien suunnalta, kun rikkaat-rikastuu-trendi jatkuu ja jatkuu…
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Lisää kirjoituksen teemoista kirjoissa Tuoton arvoitus ratkeaa ja Osakesijoittajan maailmanvalloitus.
🔸🔸
Henri Elon sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!
Tilaa Henrin yhä saatavilla oleva sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus, tai molemmat pakettina täältä.
Syötä ALE-koodiksi ”Salkunrakentaja2020” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e tai pakettihinta 45 e, ei muita kuluja.
