Kumppaniblogit

Ikuinen maaliskuu(ko)?

Covid-19-kriisillä oli alku ja sillä tulee olemaan jonkinlainen loppu tai normaalisoituminen.

Vaikka tragedia on ensiarvoisesti inhimillinen, sillä on myös muita ulottuvuuksia: Yksi näistä on työelämän uusi normaali, jolla viitataan mm. eristyksen ja etätyön edellyttämiin uusiin työnteon tapoihin. Nämä ovat hyvässä ja pahassa, enemmän tai vähemmän, jäädäkseen.

Etätyöhön siirtyminen maaliskuussa 2020 onnistui yksiltä paremmin, toisilta se vaati sulattelua. Tietotyössä siihen karkeasti arvioiden solahdettiin varsin kitkattomasti, sillä tapa oli laajalti jo leivottu sisään alan kulttuuriin. Nyt kun rajoituksia on hiljalleen höllennetty, yritysten johto ja HR miettiikin kuumeisesti etä- ja lähityöhön palaamisen tapoja ja ehtoja:

  • Mitä muutoksia tämä työyhteisössä tarkoittaa?
  • Palataanko pääasialliseen lähityöhön, 100 % etätyöhön vai johonkin siltä väliltä?
  • Mitä hyvää etätyö toi, mitkä muutokset ovat jäädäkseen?
  • Mitä erityistoimia viruksen ja altistuksen rajoittaminen vielä vaatii?
  • Miten johdetaan, miten tuetaan henkilöstön jaksamista?

Etä- ja lähityön kysymykset eivät liity vain käsideseihin, toimiston istumapaikkajärjestelyihin tai yskimisohjeisiin vaan johtamiskäytäntöihin ja luottamukseen sekä näitä tukeviin rakenteisiin, käytäntöihin ja kulttuuriin.

Johtaja, lue siis tämä.

Etätyön kukoistus edellyttää korkeaa luottamusta ja sopimisen kulttuuria

Etätyöstä tulee jonkinasteinen normi tehtäviin, joissa se on mahdollista. Tämä siirtymä on helppo työyhteisöissä, joissa vaalitaan luottamuksen kulttuuria kontrollin sijaan. Kyse onkin pikemmin asteista – siirrytäänkö täysin aika- ja paikkariippumattomaan työhön (jolle Suomen työaikalaissakin on uusi työaikamalli, ”joustotyö”), luodaanko tarkka etätyöpolitiikka vai jääkö etätyömahdollisuus luvanvaraisiksi, etukäteen anottaviksi perjantaipäiviksi.

Olethan analysoinut, kuinka tarkkoja etätyön pelisääntöjä työyhteisösi tarvitsee?

Etätyön kontekstissa päädytään nopeasti keskustelemaan työnantajan vastuusta kotitoimiston varustelussa, vakuutuksista ja työsuojelullisista vaatimuksista. Osan näistä voi määritellä paikallisella sopimuksella, osaan mm. verottaja, työehtosopimukset sekä työsuojelulaki ottaa tiukan kannan.

Olethan tarkistanut verottajan syventävät vero-ohjeet esimerkiksi nettiyhteyden ja kotitoimistovarusteiden korvaamisesta, oman alasi TES:n paikallisen sopimisen joustot sekä Finlexin työsuojeluklausuulit?

Vaikka monen korvat jo kuumottavat kuukausien Teams/Zoom/Skype/Slack/Go-to-meeting-palavereissa istumisesta, ei liene uskaliasta olettaa niiden olevan keskeinen osa työpäiviä tulevaisuudessakin ja Teams-linkki sujahtavan palaverikutsuihin aiempaa luonnollisemmin. Erilaiset collaboration-työkalut elävät kultakauttaan, eli jos olet piensijoittaja, toivottavasti sijoitit niihin ja Netflixin kaltaisiin palveluihin! Jos tiedon jakaminen ja sisäinen viestintä ovat olleet haastava laji tähän saakka, tilanne ei helpotu tulevaisuudessa.

Olethan tarkistanut, että henkilöstölläsi on tarvittavat työkalut, lisenssit, tiedot ja taidot ja yhteinen ymmärrys työkalujen tehokkaaseen käyttöön?

Johtaminen ei ole yhtään sen vaativampaa kuin ennen – vain erilaista

Isoin haaste uudessa normaalissa liittyy ihmisten johtamiseen ja jaksamisen tukemiseen – esimerkiksi siihen, onko yhteisössä syntynyt tai synnytetty matalan valtaetäisyyden kulttuuri ja luotu onnistumista tukevat johtamiskäytännöt ja rakenteet. Jos esimerkiksi tiimin pulssin on aiemmin tuntenut kävelemällä toimiston läpi jutustellen, nyt se vaatii virtuaalisia dailies-palavereja. Jos työyhteisön jaksamista ja energiatasoja on voinut tunnustella kasvokkain toimistoympäristössä, virtuaalisessa ympäristössä uupumus voi jäädä helposti huomaamatta.

Monessa työyhteisössä tilanne on uusi. Jos johtamiselle tai esimiestyölle ei ole löytynyt aikaa tähän saakka, nyt sitä vasta tarvitaankin! Uudet työnteon tavat, virtuaaliset ympäristöt, isompi vastuu omasta jaksamisesta, työn tuloksista, itseohjautuvuudesta ja oman tekemisen ja työkunnon sanoittamisesta ei ole itsestäänselvyys.

Olethan sopinut esimiestesi kanssa uusista johtamiskäytännöistä?
Olethan tarkistanut, että terveyspalveluiden valikoimassa on matalan kynnyksen tuki työntekijöiden henkisen jaksamisen tukemiseksi? Muutama sata euroa / työntekijä ei ole paljon, jos sillä vältetään kuukausien sairausloma (sairauslomapäivän laskennallinen hinnan ollessa 350 €).

Tarjolla mahdollisuus oppia uusia taitoja!

Joidenkin trendien kohdalla virus ikäänkuin vauhditti niiden kehitystä ja tarpeellisuutta. Vaikka esim. b2b-myynti useilla aloilla edellyttää edelleen kasvokkaisia tapaamisia, social selling on tehnyt tuloaan raivoisasti. Siitä on kirjoitettu hyllymetreittäin kirjoja ja järjestetty sadoittain ja tuhansittain koulutuksia. Maaliskuun matkustusrajoitusten myötä tämän myyntitavan suosio suorastaan räjähti silmille.

Olethan analysoinut, kuinka hyvin asiakasrajapintasi hallitsee sosiaalisen myynnin taidot?

Uudessa normaalissa myös tietoturvakysymykset nostavat päätään: ovatko kotiyhteyden turvalliset, tukeeko fyysinen (kotitoimisto)ympäristö tietoturvavaatimuksia tai onko näitä edes määritelty? Miten paperimateriaaleja säilytetään? Kattaahan ohjeistuksesi myös tietoturvaan liittyvät kysymykset?

Joustava työkulttuuri houkuttelee – käytä sitä hyväksesi

Joustavasta ja korkean luottamuksen työkulttuurista on tullut yrityksen kilpailuetu.

Vaikka näiden yksi käytännön sovellus, etätyö, ei istu kaikkiin yrityksiin eikä kaikkiin rooleihin, siitä on eittämättä muodostunut merkittävä tekijä osaavien ja motivoituneiden osaajien houkuttelussa. Joillekin kellokorttimainen työskentely on mieluista (ja auttaahan se työn ja vapaa-ajan rajaamista), toisille se on ehdoton ei. Merkityksellistä myös tässä kysymyksessä on tukea moninaisuutta.

Artikkeli on julkaistu alunperin Pia Klemetin blogissa

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös