Aiemmista virheistään Esa Pajunen on oppinut, että riskejä pitää pystyä ottamaan ja pääomaa tulee olla riittävästi osakkeiden tankkaamiseen.
Pajunen on kokenut sijoittaja. Hän on sijoittanut jo vuosikymmeniä. Työkin menee sijoitusmaailman merkeissä, sillä Pajunen on Korkia Oy:n asiantuntija ja Osakesäästäjien sijoittamisen kouluttaja.
Taloussanomille antamassaan haastattelussa Pajunen kertoo, että hän osasi jo kuluvan vuoden tammikuussa arvioida, että Kiinasta tulleet huonot uutiset tulevat aiheuttamaan rytinää osakemarkkinoilla. Pajunen möi peräti puolet osakkeistaan tammikuussa, ennen kuin koronakriisin laineet löivät osakemarkkinoille.
Osakekaupoilla kokenut sijoittaja keräsi käteiskassaa tulevia ostoja varten. Kurssiromahduksen jälkeen maaliskuusta eteenpäin Pajunen alkoi pikkuhiljaa ostamaan osakkeita takaisin. Osakesalkkuun tuli Qt Groupin, Nanoformin, Nokian ja Outokummun osakkeita. Lisäksi Pajusen salkussa on yhä ”turvallisia ja vakavaraisia” yhtiötä, kuten Fortum, Sampo ja Suomi-indeksirahasto.
Turvallisten sijoitusten tarkoituksena on suojata salkkua markkinoiden heilahteluilta. Kymmenen prosenttia sijoittajan varallisuudesta on käteiskassassa.
Vaikka osakkeet ovat kivunneet koronakriisin jälkeen reippaasti, ei Pajunen näe vielä syytä alkaa myymään osakkeita.
Riittävän sotakassan merkitykseen luottaa myös maailman tunnetuin ja kenties menestynein sijoittaja Warren Buffett.
Buffetin sijoitusyhtiö Berkshire Hathawayn taseessa oli ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa käteisvaroja peräti 137 miljardia dollaria.
”Haluamme todellakin olla varautuneita kaikkeen mahdolliseen”, Warren Buffett perusteli yhtiön suuria käpyvarastoja. Jos pahin mahdollinen markkinoilla tapahtuu, ei käteisvarojen määrä ole edes suuri, Buffett toteaa.
Buffettin liikkeitä tarkkaan seuraavat sijoittajat ja mediayhtiöt odottivat, että Omahan oraakkeli olisi tehnyt isoja osakeostoja sen jälkeen, kun osakemarkkinat romahtivat koronakriisin vuoksi. Ennen kriisiä Buffett oli jo vuosia varoitellut jenkkiosakkeiden hintavuudesta, ja oli odotettavissa, että helmi-maaliskuun rajun kurssilaskun jälkeen sijoittajat olisivat nähneet Buffettilta merkittäviä osakeostoja.
Berkshire Hathawayn yhtiökokouksen raportit kuitenkin osoittavat, ettei näin ole tapahtunut. Päinvastoin Buffettin sijoitusyhtiö on ollut myyntilaidalla. Yhtiö on myynyt osuuksiaan neljästä suuresta lentoyhtiöstä sekä jättipankeista Goldman Sachs ja JPMorgan.
Toisenlaisiakin näkökulmia käteiseen löytyy – ainakin jos on kyse käteisvaroista dollareissa.
Maailmantalous on siirtymässä aikaan, jossa käteinen ja dollari menettävät arvoaan, kertoo kuuluisa suursijoittaja ja hedgerahaston perustaja Ray Dalio.
Miljardööri Dalio johtaa Bridgewater Associates -yhtiötä, joka hallinnoi noin 150 miljardin dollarin globaaleja sijoituksia. Hän perusti maailman suurimman hedgerahaston vuonna 1975. Dalion omaisuuden arvo on Forbesin mukaan peräti 18,7 miljardia dollaria.
Ray Dalio on tullut tunnetuksi viime aikoina sanonnasta ”cash is trash”, eli ”käteinen on roskaa”. CNBC-uutiskanavan haastattelussa tammikuun lopussa hän toisti negatiivisen suhtautumisensa käteiseen. Dalion mukaan heikentyvä dollari ja paisuva rahan tarjonta tulee jäytämään rahan arvoa tulevaisuudessa.
