Vuonna 2019 suhdannehuippu oli ohi ja metsätalouden kannattavuus laski selvästi edellisestä huippuvuodesta, kertoo Luonnonvarakeskus.
Yksityismetsätalouden liiketulos laski 17 prosenttia 128 euroon hehtaarilta vuonna 2019, kertoo Luonnonvarakeskus LUKE. Vaikka lasku huippuvuodesta oli selvä, tulos oli nelisen prosenttia parempi kuin viiden edeltäneen vuoden keskiarvo. Yksityismetsätalouden liiketulos oli kaikkiaan 1 755 miljoonaa euroa eli samaa tasoa kuin vuonna 2017.
Yksityismetsätalouden liiketulos -tilastossa tulot käsittävät teollisuus- ja energiapuuhakkuiden sekä omaan käyttöön hakatun puun määrien ja pystykauppahintojen perusteella lasketut bruttokantorahatulot sekä valtion tuet puuntuotantoon. Menoja ovat yksityismetsätalouden metsänhoito- ja metsänparannusinvestoinnit sekä hallinto- ja muut menot. Tulot ja puuntuotannon investoinnit perustuvat alueittaisiin tilastotietoihin sekä pääosin arvioituihin hallinto- ja muihin menoihin.
Tukin kysynnän lasku näkyi Etelä-Suomen tuloissa
Etelä-Suomessa yksityismetsätalouden liiketulos laski edellisvuodesta lähes 20 prosenttia 163 euroon hehtaarilta. Pohjois-Suomessa tulos päätyi 58 euroon hehtaarilta (–5 %). Pohjois-Suomeen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat.
Maakunnittain suurimmat hehtaarikohtaiset liiketulokset kertyivät Päijät-Hämeessä (232 €/ha) ja Kanta-Hämeessä (228 €/ha), vaikka niissä tulos laski yli 20 prosenttia. Lapissa tulos oli 36 euroa hehtaarilta, ja laskua edellisvuodesta oli vain kaksi prosenttia. Tulos laski eniten Etelä-Savossa (–31 %), Kymenlaaksossa (–24 %), Kanta-Hämeessä (–23 %) ja Pohjois-Karjalassa (–23 %). Manner-Suomessa hehtaarikohtainen tulos laski, mutta Ahvenanmaalla tulos kaksinkertaistui myrskytuhon takia lisääntyneiden hakkuiden vuoksi.
”Etelä-Suomessa tukkipuun osuus tuloista oli toissa vuonna lähes kolme neljäsosaa, pohjoisessa runsaat puolet. Viime vuonna tukkipuun hakkuiden ja hintojen lasku olivat selvästi jyrkempiä kuin kuitupuulla. Tämä näkyy viime vuoden tuloksessa Etelä-Suomessa suurempana tuloksen laskuna kuin pohjoisessa”, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Esa Uotila.
Puuntuotannon sijoitustuotto miinukselle
LUKEn mukaan puuntuotannon sijoitustuotto putosi –0,9 prosenttiin vuonna 2019. Edellisen kerran tuotto oli miinuksella vuonna 2012. Luken laskelmassa tuotto on jaettu viiteen osaan. Puunmyyntitulot lisäsivät tuottoa 3,7, puuston nettokasvu 1,4 ja valtion tuet 0,1 prosenttiyksikköä.
Metsä sijoituskohteena -tilastossa julkaistava Puuntuotannon sijoitustuotto on hakkuiden, pystykauppahintojen, valtion metsätaloudelle myöntämien tukien, puuntuotannon menojen ja puustotietojen perusteella laskettu tuottoindeksi. Laskelmassa tulot ja menot suhteutetaan puustomäärien ja pystykauppahintojen perusteella laskettuun puuston arvoon.
Pystykauppahintojen lasku vei sijoitustuotosta 5,5 prosenttiyksikköä ja puuntuotannon kokonaiskustannukset 0,6 prosenttiyksikköä. Tuotto oli selvästi matalampi kuin edellisten vuosien keskiarvot. Viiden edeltäneen vuoden keskiarvo oli 6,1 prosenttia ja kymmenen vuoden 3,5 prosenttia.
”Puuntuotannon sijoitustuoton laskentamenetelmä kehitettiin alun perin eri sijoitusmuotojen tuottojen vertailuun. Laskelmassa esimerkiksi yksi kuutiometri kuusitukkia on ”osake”, jonka arvo määräytyy maakunnittaisilla puumarkkinoilla. Omaisuuden arvo lasketaan kertomalla osakkeen määrä sen hinnalla. Vuonna 2019 näin laskettu yksityismetsien arvo oli 51 miljardia euroa, pari miljardia euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna”, taustoittaa Uotila.
Puun hintojen vaihtelu on heitellyt puuntuotannon kokonaistuottoa vuosien varrella enimmillään reilulla neljänneksellä ylös- tai alaspäin. Ilman puun hintojen muutosta tuotto on pysynyt neljän prosentin tuntumassa.
