Makrotalous

Ekonomisti: Liian kovat palkankorotukset nostavat työttömyyttä

Palkkasopimukset on avattava, jotta massatyöttömyydeltä vältytään, esittää EVAn ekonomisti Sanna Kurronen.

Suomen talous romahti koronakriisin vuoksi vuoden 2020 ensimmäisellä puolikkaalla reilut kuusi prosenttia vuoden 2019 loppuun verrattuna. Työttömiä oli Suomessa heinäkuussa jo lähes 50 000 vuodentakaista enemmän.

Työttömyys uhkaa nousta entistä nopeasti, kun osa lomautuksista muuttuu irtisanomisiksi, varoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen. Kohtalokkaat korotukset -raportissaan Kurronen varoittaa, että teollisuuden vaikeimmat ajat ovat todennäköisesti vasta edessä, kun tilauskirjat ovat tyhjentyneet nopeasti.

”Luottamusindikaattorit viittaavat vaikeuksiin syksyn aikana sekä teollisuudessa että rakentamisessa”, ekonomisti perustelee näkemystään.

Kurrosen mukaan tässä vaikeassa taloustilanteessa liian suuret palkankorotukset vauhdittavat työttömyyden kasvua.

”Näin suuren sokin iskiessä talouteen palkkojen tulisi joustaa alaspäin. Suomen tapauksessa edes palkankorotuksia ei todennäköisesti laajassa mittakaavassa saada peruttua, jolloin työttömyys kasvaa”, ekonomisti kirjoittaa.

Talousshokki iskee Kurrosen mukaan erityisesti nuoriin, joilla ei ole vielä vakiintunutta asemaa työmarkkinoilla. He eivät saa ensimmäistä työpaikkansa tai jatkoa määräaikaiselle työsuhteelle. Kurrosen mukaan tämä on jo toteutunut, sillä palkkasumma on pudonnut lähinnä alle 30-vuotiailla.

Ruotsin etuna on oma valuutta

Työvoimakustannusten kasvu uhkaa rapauttaa Suomen viennin kilpailukykyä verrattuna kilpailijamaihin. Kurrosen mukaan vientikilpailukyvyn rapautumisen myötä työttömyys voi jäädä globaalin suhdannetilanteen korjautuessakin koholle, mikäli Suomen talous ei pääse uuteen nousuun mukaan.

Kilpailijamaissa on ekonomistin mukaan jo herätty tilanteeseen.

”Suomelle tärkeissä kilpailijamaissa, Saksassa ja Ruotsissa, neuvotteluja palkankorotuksista lykättiin keväällä, kun koronakriisi iski. Ruotsissa neuvotteluja käydään lokakuussa, ja sitä odotellessa palkkojen nousu on hidastunut voimakkaasti.”

Lisäksi Ruotsin etuna on myös oma valuuttakurssi, jonka heikkeneminen auttaa kilpailukykyyn. Kurrosen mukaan Saksassa neuvottelut jätetään mahdollisesti kokonaan väliin ja poikkeamat keskitetysti sovituista palkankorotuksista ovat joka tapauksessa usein huomattavia.

Ekonomistin mukaan Suomen kustannuskilpailukyky uhkaa heikentyä vuosien 2020–2021 aikana jopa neljä prosenttia suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin.

Uhkakuva ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettu.

”Kilpailukykyä voi kuitenkin olla syytä parantaa, vaikkei sen romahtaminen olisikaan välitön uhka. Suomi tarvitsee kasvua ja työllisyyttä, joita muun muassa vienti voi vauhdittaa. Kilpailukykyä voidaan parantaa joko kohottamalla kustannuksia hitaammin kuin kilpailijamaissa tai kohottamalla työn tuottavuutta nopeammin kuin kilpailijamaissa”, Kurronen toteaa.

Paikallinen sopiminen osaksi hallituksen työllisyyspakettia

Työn tuottavuuden nostamiseen ei valitettavasti ole nopeasti tepsivää varmaa keinoa. Siksi ekonomistin mielestä koronakriisistä nousemiseksi olisi syytä hillitä työvoimakustannusten nousua.

Kurrosen mielestä vielä on mahdollista välttää kustannuskilpailukyvyn romahtaminen, vaikka selvää heikkenemistä todennäköisesti nähdään.

”Vaikka työehtosopimuksia ei saataisi kokonaan avattua ja palkankorotusta vuodelle 2021 peruttua, monilla aloilla voidaan paikallisesti sopia liittotasoa alhaisemmista palkankorotuksista. Teknologiateollisuus voisi näyttää esimerkkiä. Se on suurena vientialana jo valmiiksi näyttänyt palkankorotusten suuntaa”, ekonomisti ehdottaa.

Ekonomisti ehdottaa myös, että koronakriisin seurauksena on syytä pikaisesti laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuutta myös muille aloille ja järjestäytymättömiin yrityksiin.

”Paikallisen sopimisen lisääminen pitäisi ottaa osaksi hallituksen työllisyyspakettia. Käytännössä paikallisesti voitaisiin sopia alemmista palkankorotuksista esimerkiksi sillä ehdolla, että työpaikkoja säästyy. Avauslausekkeita olisi syytä ottaa tulevaisuudessa mukaan niillä aloilla, joilla liittotason sopimuksista ei voida nykyisten työehtosopimusten puitteissa joustaa taloustilanteen muuttuessa.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös