Koronakriisi on saanut ihmiset tarkastelemaan raha-asioitaan tarkemmin.
Markkinoiden heilahtelut ovat olleet aikamoista vuoristorataa tänä vuonna koronakriisin vuoksi. Nordnetblogin mukaan meneillään on pahin talouskriisi lähes sataan vuoteen. Olemme todistaneet tänä vuonna historian nopeimman karhumarkkinan sekä sitä seuranneen nopeimman palautumisen uuteen nousumarkkinaan.
Kova kyyti on tarjonnut hyvän tilaisuuden tarkastella suomalaisten sijoittajien käyttäytymistä. Säästöpankki tarkasteli rahastoasiakkaiden liikkeitä tämän kevään akuutin kurssilaskun aikana ja sen jälkeen, keskittyen erityisesti heidän osakerahastosijoituksiinsa ja yleiseen riskinottohaluun.
”Yleisemmin – ei pelkästään sijoittajien osalta – voisi todeta, että tämänkaltaiset kriisit saavat ihmiset tarkastelemaan raha-asioitaan tarkemmin. Ja sehän on aina hyvä juttu, jos ihmiset tulevat tietoiseksi taloutensa kokonaisuudesta. Ihan näppituntumana sanoisin, että moni alkoi nyt viimeistään miettiä puskurivarojen merkitystä, saattoi tehdä laskelmia, että miten selviää, jos lomautus iskee, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen kertoo.
Suomalaiset sijoittajat saavat hyvän arvosanan
Rahastotutkimuksen mukaan suomalaiset osakesijoittajat pysyivät pääosin rauhallisina koronakriisistä johtuvan kurssilaskun aikana. Tunnetusti ”sijoittajan yksi ’perisynti’ on hötkyily,” kuten Mikkonen muistuttaa Kauppalehden blogissa.
Teknologiakuplan puhkeamisen ja finanssikriisin kokeneena Mikkonen kertoo odottaneen suurempaa myyntiryntäystä. Lunastusten määrä kasvoi tänä keväänä, mutta ei radikaalisti. Tämä voi Mikkosen mukaan kieliä riskinottohalun vähenemisestä tai akuutista likviditeetin tarpeesta.
”Optimistina tämän voi tulkita niin, että ihmiset ovat tulleet vuosien varrella tutummiksi sijoitusmarkkinoiden käyttäytymisen kanssa ja ymmärtävät, että jyrkätkin kurssilaskut kuuluvat asiaan ja pitkäjänteisyys on yksi menestyksekkään sijoittamisen kulmakivistä”, Mikkonen pohtii.
Toisaalta yksi syy myyntiaallon pienuuteen voi olla sekin, että kevään kurssilasku tapahtui historiallisen nopeasti, jolloin rauhallisemmat sijoittajat eivät ehtineet panikoimaan sijoitusten puolesta. Tuloksissa ei nähty merkittäviä sukupuolten välisiä eroja, ikäryhmittäin kylläkin, Mikkonen tuo esiin.
Eniten hermoilua nähtiin ikääntyneimpien joukossa, ennen vuotta 1950 syntyneet lunastivat suhteellisesti eniten osakerahastojaan. Keski-ikäiset puolestaan käyttäytyivät oppikirjojen ”malliesimerkillisesti” ja nuoremmat ikäryhmät pysyivät varsin rauhallisina.
Senioreiden hermoilu voi olla hyvinkin perusteltua Mikkosen mielestä, sillä ikäryhmällä voi olla akuutimpaa miettiä jopa sijoitusten purkamista kulutustarpeita varten. Myös psykologiset tekijät saattoivat vaikuttaa asiaan, sillä varallisuuden pelko yhdistyi pelkoon terveydestä koronan ollessa vakavampi sairaus ikääntyneille.
Moni on käyttänyt koronakriisiä jopa hyväkseen sijoituksissaan
Koronakriisi on tarjonnut sijoittajille mahdollisuuden miettiä, vastaako omat sijoitukset omia tavoitteita ja riskinottohalua. Jotkut keskittyvät salkun markkina-arvoon ja märehtivät minkälaista tuhoa kurssien heilahtelut ovat saaneet aikaan, kun toiset taas näkevät tilanteessa ostopaikan.
Moni on jopa käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja lisännyt sijoituksiaan kurssilaskun jälkeen. Nuoret koittivat siipiään lisäämällä sijoituksiaan kurssilaskun jälkeen ja keski-ikäiset tekivät selvästi normaalia enemmän merkintöjä.
Aktiivisemmat sijoittajat voivat löytää markkinoilta mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia.
”Koronan myötä esimerkiksi USA-laisten ja eurooppalaisten osakkeiden kurssikehitys eroaa aika paljon toisistaan. Sektoritasolla teknologiaosakkeet ovat pärjänneet selvästi esim. energia- ja rahoitussektorin osakkeita paremmin. Ajoittaminen on tosin vaikea laji, joten itse en ainakaan lähde veikkailemaan läheneekö tuottokehitykset toisiaan ja milloin.”
Mikkonen pysyy luottavaisena suomalaisten sijoittajien suhteen, vaikka heiluntaa ja uusia laskuja nähtäisiin markkinoilla, sillä niin moni sijoittajista on oppinut, että se kuuluu asiaan. Sijoitusinnon pysyvyydestä kertoo sekin, että Nordnet ilmoitti saaneensa tänä vuonna pelkästään ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 90 000 uutta asiakasta, ja ylittäneensä maaliskuussa 300 000 aktiivisen asiakkaan rajan.
”Toki osalla voi tulla pakottavaa rahan tarvetta esim. työttömyyden tai lomautusten vuoksi, jolloin on pakko myydä ”huonolla hetkellä”. Uskon, että vaikka toinen aalto tulisi, sen taloudelliset ja markkinavaikutukset jäisivät pienemmiksi.”
