Kotitalouksien velkaantuminen johtaa lopulta täydelliseen myrskyyn seuraavan talous- ja rahoituskriisin yhteydessä, varoittaa yksityistalouden ekonomisti.
Kotitalouksien nettovarallisuus kasvoi vuonna 2019. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja lähes 332 miljardia euroa ja muita varoja 506 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. Vuoden aikana rahoitusvarat lisääntyivät 27,2 miljardia euroa ja muut varat 17,7 miljardia euroa. Muista varoista eli reaalivaroista merkittävimpiä ovat asuinrakennukset ja maa.
Tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 17,0 miljardia euroa kohoten 334,7 miljardiin euroon. Kotitalouksien velat puolestaan lisääntyivät 2,6 miljardia euroa vuoden 2020 toisella neljänneksellä nousten 186,5 miljardiin euroon. Näiden muutosten seurauksena kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat 14,4 miljardilla eurolla ja nettorahoitusvarojen taso oli 148,2 miljardia euroa.
Samalla kuitenkin myös velkataakka paisui.
Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut vuositasolla miltei yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 alkaen. Myös vuonna 2019 kotitalouksien velkojen kasvutahti jatkui lähes entisenlaisena. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksilla oli lainavelkaa lähes 157 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa.
Lainavelkojen kasvu nosti kotitalouksien velkaantumisastetta viime vuoden aikana 1,8 prosenttiyksiköllä 128,9 prosenttiin. Lainavelkoja ei tässä yhteydessä verrata rahoitusvaroihin tai kokonaisvarallisuuteen vaan käytettävissä oleviin tuloihin.
Tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä kotitalouksien lainavelat lisääntyivät 1,1 miljardia euroa nousten 159,4 miljardiin euroon. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi 1,5 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä 130,5 prosenttiin.
Talletukset yhä kotitalouksien suosiossa
Kun rahoitusvaroista ja muista varoista vähennetään velat, saadaan kotitalouksien nettovarallisuudeksi lähes 654 miljardia euroa. Edellisvuoteen verrattuna kotitalouksien nettovarallisuus kasvoi melkein 35 miljardia euroa.
Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien nettovarallisuus on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 2008 notkahduksen jälkeen.
Kotitalouksien suurimpana yksittäisenä rahoitussijoitusinstrumenttina jatkavat edelleen talletukset. Matalista koroista huolimatta kotitalouksien talletusten määrä kasvoi vuoden 2019 aikana 5,5 miljardia euroa. Kotitalouksien rahoitusvaroja oli vuoden 2019 lopussa talletuksissa yli 97 miljardin euron edestä.
Aikaisempien vuosien tapaan kotitaloudet vetivät varojaan määräaikaistalletuksista samalla kun siirtokelpoiset talletukset lisääntyivät.
Kotitalouksien omistamien noteerattujen osakkeiden ja rahasto-osuuksien yhteenlaskettu arvo oli 67 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoden loppuun verrattuna kertyi 11,2 miljardia euroa lähinnä hallussapitovoittojen johdosta.
Velkaantuminen huolettaa
Kotitalouksien velkaantumisen nousu johtui osin lainojen euromäärän kasvusta, johon vaikutti muun muassa lyhennysvapaat. Myös käytettävissä olevien tulojen lasku kasvattaa velkaantumisastetta.
”Velkaantuneisuuden nousu himmentää kotitalouksien vaurastumisen hohtoa. Taseet ovat tapissa molempiin suuntiin. Varojen vastapainona on paljon velkaa, johon liittyy aina riskejä”, toteaa LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.
Velkaantumiskasvu trendi on lopulta väistämättä kestämätön, ekonomisti varoittaa.
”Toivottavaa olisi, että velkaantuneisuus vakautuisi tai laskisi käytettävissä olevien tulojen nousun myötä. Huonommassa skenaariossa alhaiset korot, lisääntynyt rahan määrä ja velan helppo saatavuus luovat pitkäksi ajaksi velkaantumiselle suotuisan ympäristön, joka lopulta päättyy täydelliseen myrskyyn seuraavan talous- ja rahoituskriisin yhteydessä.”
Nummiaron mukaan velka on jakautunut epätasaisesti kotitalouksien kesken.
”Kasvukeskuksista asuntojen hankkiminen vaatii useilta isoa lainaa. Alhaiset korot pitävät korkorasituksen minimissä, mutta velanhoitokyky on aina altis myös elämän satunnaisuuksille, kuten työttömyydelle tai työkyvyn menetykselle”, Nummiaro muistuttaa.
Koska velkaantumisen kasvuun yhdistyy myös rahoitusvarojen kasvu, ovat kotitaloudet hyödyntäneet velkavipua. Alhaisten korkojen aikana velkavipu usein toimii, mutta siinä on riskinsä.
”Velkavipu voi yllättää pahasti, sillä varallisuuden arvojen heilahdukset tuntuvat nettovarallisuudessa voimakkaasti ja pahimmillaan varallisuuden arvo voi laskea velkoja pienemmäksi. Varallisuuden nousun tuomaan mielihyvään ei kannata tuudittautua sokeutuakseen samanaikaisen velkaantumisen nousun riskeiltä”, Nummiaro varoittaa.
Toisaalta kasvavat talletusvarat toimivat puskurina huonon päivän varalle.
Nummiaron mukaan 20 vuotta sitten kotitalouksien talletukset muodostivat noin 7,5 kuukauden puskurin käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna. Nyt puskuri nousi ensi kertaa yli 10 kuukauteen.
”Koronakriisissä vältettiin finanssikriisin aikainen rahastojen ja osakkeiden myynti ja rahan parkkeeraus turvasatamana toimiviin talletuksiin. Nyt lisääntyneet talletukset tuovat monille aiemmin puuttuneita tai vajaita pahanpäivän puskureita. Osa niistä siirtynee jatkossa myös sijoituksiin tuottomahdollisuuksien houkuttelemina”, ekonomisti ennustaa.
Läpi volan ja tautien, läpi tulen ja jään. #Vaurastuminen Q2 ATH.#sijoittaminen #talous pic.twitter.com/EDGbZx6H86
— Hannu Nummiaro (@HannuNummiaro) September 25, 2020
