Asunnot ja kiinteistöt

Tyhjillään olevien asuntojen määrä noussut rajusti

Joka kymmenes asunto on Suomessa vailla vakituista asukasta.

Tyhjillään olevat asunnot ovat asuntomarkkinoiden toimivuuden kuumemittari. Jos asuntomarkkinat toimivat hyvin, on tyhjillään olevien asuntojen osuus koko asuntokannasta alhainen.

Asuntoja on kuitenkin tyhjillään yllättävän paljon.

Ongelmaan kiinnitti huomiota viime vuoden lopulla Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.

Lontoosta, New Yorkista ja Pariisista tuttu tyhjinä tai vajaakäytöllä pidettyjen arvoasuntojen ongelma on rantautunut myös Suomeen toden teolla, Brotherus totesi Hypon markkinakatsauksessa.

Ongelma näkyi Brotheruksen mukaan erityisesti Helsingissä tietyillä alueilla. Paikoitellen Helsingin keskustan alueilla on yllättävänkin suuri osa asunnoista tyhjillään.

”Osa asunnoista aina kirjautuu tyhjilleen remonttien, asunnonvaihtojen ja myynnissä olevien valmiiden asuntojen myötä. Nyt Helsingin arvoalueilla tyhjien asuntojen määrää ei voi enää selittää vanhoilla syillä: Kluuvissa jo yli 40% asunnoista on vailla vakinaista asukasta ja Kaartinkaupungissa liki joka kolmas asunto. Vastaavat luvut olivat alueilla vielä vuonna 2011 alle 20 prosenttia. Muutos on ollut raju”, Brotherus totesi.

Tilastojen valossa kokonaisuudessaan Helsinki ei ole kuitenkaan tyhjien asuntojen ongelman pahimpia alueita Suomessa. Kokonaisuutena ongelma on useilla paikkakunnilla huomattavasti Helsinkiä haastavampi.

Tyhjillään olevien asuntojen määrä on Suomessa kasvanut merkittävästi 2000-luvulla, kertoo Tilastokeskuksen ryhmäpäällikkö Paula Paavilainen artikkelissaan. Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli Paavilaisen mukaan reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes oli vailla vakituista asukasta.

Tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähes 130 000 asunnolla.

Syitä tyhjillään oleviin asuntoihin on useita.

Yksi syy on yksinkertaisesti se, että Tilastokeskuksen asuntotilastot kuvaavat tilannetta vuoden viimeisenä päivänä, jolloin vuoden lopussa valmistuneisiin rakennuksiin ei ole kukaan vielä ehtinyt muuttaa.

Miksi asuntolainan kilpailutus kannattaa?

Kilpailuta asuntolaina ilman sitoumuksia. Asuntolainan kilpailutus tapahtuu käytännössä saman kaavan mukaan kuin minkä tahansa lainan kilpailuttaminen.

Lue lisää

Mutta se ei yksin selitä tyhjien asuntojen valtavaa määrää.

”Taustalta voi löytyä erilaisia syitä, kuten asunnon Airbnb-käyttö tai sukulaisten käyttämät asunnot sekä sukulaisriitojen takia tyhjillään olevat asunnot. Kyse voi olla myös vuokra-asunnosta, johon ei ole löytynyt heti asukasta vuokralaisen vaihtuessa”, Paavolainen toteaa.

Eniten tyhjiä asuntoja löytyy asuinkerrostaloista. Niiden osuus on Tilastokeskuksen aineiston perusteella kasvanut lähes koko 2000-luvun. Vuoden 2019 lopussa kerrostaloasuntojen osuus koko maan tyhjistä asunnoista oli 51 prosenttia, erillisten pientalojen osuus 32 prosenttia ja rivitalojen osuus 13 prosenttia.

Alueelliset erot tyhjillään olevissa asunnoissa ovat suuria.

Kasvukeskuksissa ongelma on pienempi. Paavilaisen mukaan tyhjien kerrostaloasuntojen osuus kaupungin asuntokannasta on pienin Espoossa, Tuusulassa, Helsingissä, Keravalla ja Vantaalla.

Viime vuoden lopussa Helsingin asuntokannasta tyhjänä oli reilu kahdeksan prosenttia, eli yli 30 000 asuntoa.

“Asuntoja vaihdetaan näissä kaupungeissa koko lailla samaa vauhtia kuin koko maan tasolla yhteensä. Helsingissä kerrostaloasuntokannasta 3,1 prosenttia vaihtoi omistajaa ja Vantaalla vastaavasti 2,7 prosenttia”, Paavilainen toteaa.

Ongelmallinen tilanne on Paavilaisen mukaan taajaan asutuissa kunnissa. Tällaisia taajaan asuttu kunta on esimerkiksi Raahe, joissa tyhjien kerrostaloasuntojen osuus kunnan asuntokannasta on jopa 28 prosenttia. Jämsässä ja Lieksassa joka neljäs kerrostaloasunto on tyhjillään, Varkaudessakin joka viides.

Tyhjien asuntojen ongelma ei kosketa pelkästään syrjäisiä alueita, vaan keskisuurissakin kaupungeissa ongelma havaitaan. Hämeenlinnassa, Kotkassa, Mikkelissä, Porissa, Rovaniemellä ja Vaasassa tyhjiä asuntoja on yli 11 prosenttia kaikista kaupungin asunnoista.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös