Britanniaa uhkaa sopimukseton ero EU:sta. Se olisi kova isku sekä EU:n että Britannian talouksille.
Euroopan unionissa käännettiin uusi lehti, kun Britannia ensimmäisenä jäsenmaana erosi unionista viime tammikuussa.
Britannian EU-eron myötä alkoi vuoden 2020 loppuun asti kestävä siirtymäkausi. Siirtymäkauden aikana jatketaan nykysäännöillä ikään kuin Britannia olisi vielä EU:n jäsen. Nyt EU ja Britannia neuvottelevat tulevasta suhteesta, joka tulee olemaan selvästi EU-jäsenyyttä etäisempi.
Viime kesäkuussa Britannia päätti olla hakematta jatkoaikaa siirtymäkaudelle eli erosopimuksen siirtymäaika päättyy tämän vuoden lopussa.
Riskit ovat suuria, sillä mikäli sopimusta ei synny, laskee EU:n ja Britannian välinen tavara- ja palveluliikenne ensi vuoden alussa Maailman kauppajärjestö WTO:n määrittämille perustasolle.
Vaikka erosta on jo useita kuukausia, ei edelleenkään ole selvää, millaiseksi Britannian ja EU:n välinen kauppasuhde muotoutuu. Vaihtoehtoina on käytännössä Britannian EU-ero suppean kauppasopimuksen kera tai kokonaan ilman mitään kauppasopimusta, eli käytännössä kova Brexit.
Kova Brexit eli sopimukseton ero tarkoittaisi sitä, että EU-oikeuden mukaan lukien EU:ta sitovien kansainvälisten sopimusten soveltaminen Britanniassa lakkaa erohetkestä, ja Britanniasta tulee EU:n ulkopuolinen maa eli niin sanottu kolmas maa ilman erityisjärjestelyjä.
Britannian satamia uhkaa kaaos
EU:n ja Britannian neuvotteluissa on yhä paljon vielä ratkaisematta ja aika on loppumassa tiimalasista, varoittaa Nordean analyytikko Kristian Nummelin blogissaan.
Britannian satamia saattaa uhata kaaos ensi tammikuussa.
Vaikka neuvottelut ovat vielä pahasti kesken, sopimuksetonta eroa ei kumpikaan osapuoli lähtökohtaisesti halua. Syy on yksinkertainen: sopimukseton ero olisi kova isku sekä EU:n että Britannian talouksille.
”Se painaisi erityisesti Britannian talouskasvua sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä, mutta myös EU-talous ottaisi osuman. Eikä pidä unohtaa, että talouksia koettelee parhaillaan koronakriisi, jonka hoitaminen vaatii paljon resursseja”, Nummelin toteaa.
Tietoa neuvotteluista ei juurikaan ole tullut esiin julkisuuteen. Nummelinin mukaan loppusuoralla pyritään saamaan sopimus aikaan ilman häiriötekijöitä.
Vaikka takarajat ovat brexitin suhteen tunnetusti paukkuneet useasti, on nyt aika todella loppumassa kesken, Nummelin pelkää.
Britannian siirtymäaika loppuu vuoden lopussa ja ensi vuoden alusta astuvat voimaan uudet säännöt.
”Oikeusoppineiden mukaan vuoden lopun takarajaa on käytännössä mahdoton enää siirtää ja Britannian pääministeri Johnsonilla tähän on tuskin haluakaan. Mikäli kauppasopimusta ei synny, kauppaa käydään WTO-säännöillä, joissa tullimaksut ovat merkittävät monilla aloilla”, Nummelin toteaa.
Sopimuksettomasta erosta syntyisi Nummelinin mukaan muitakin ongelmia.
”Merkittävä vaikutus on myös byrokratian ja regulaation lisääntymisellä, mikä aiheuttaa ongelmia tarkkaan hiotuille toimitusketjuille. Rajatarkastukset puolestaan voisivat hidastaa tavaravirtoja huomattavastikin sekä lisätä kustannuksia.”
Analyytikon mukaan pahimmat pelot liittyvät Britannian satamien kaaokseen. Jatkossa ei ole myöskään itsestään selvää, että Britannian markkinoilla myytävä tuote kelpaisi myös EU:n markkinoille.
Miten Brexit-sotku vaikuttaa sijoitusmarkkinoille?
Nummelinin mukaan rahoitusmarkkinoilla korona on näytellyt pääroolia, mutta brexit on yhä uhka erityisesti punnan arvolle.
”Mikäli sopimusta ei saada, punta kohtaa reipasta heikentymispainetta. Mielenkiintoisin puoli liittyy Englannin keskuspankkiin, joka on väläytellyt negatiivisia korkoja. Negatiiviset korot eivät ole saaneet viime vuosina juuri kannatusta, ja myös Riksbank päätti nostaa koron nollaan viime vuoden lopussa. Liittyykö Englannin keskuspankki negatiivisten korkojen kerhoon, jos kauppasopimukseton ero kurittaa taloutta yhdessä koronankriisin kanssa?”
Taloudellisten realiteettien valossa sopimuksen tulisi syntyä. Kuitenkin brexitin suhteen on muistettava, että monet ovat olleet valmiita kärsimään taloudellisen kolauksen, jotta ero saadaan aikaan, Nummelin pohtii.