Oma talous

Kevytyrittäjyys vai toiminimi?

Mitä kevytyrittäjyys oikeastaan edes tarkoittaa?

Yhä useampi suomalainen tekee töitä omatoimisesti, freelancerina tai yrittäjänä. Monelle toiminnan aloittajalle paljon markkinoitu kevytyrittäjyys kuulostaa huolettomalta vaihtoehdolta. Onko kyseessä siis jokin yrittäjyyden ja työsuhteen hybridi?

Suomen Yrittäjät ry:n työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén korjaa tätä väittämää.

–  Kun tehdään töitä ansiotarkoituksessa, ollaan joko työsuhteessa tai tehdään töitä yrittäjänä, mitään kolmansia työmuotoja ei ole.

Kevytyrittäjyys on suosittu termi, mutta työsopimuslain työsuhteen käsitteen pohjalta selviää, että kyseessä on pelkkä markkinointitermi. Hellstén vieroksuu termin käyttöä, sillä juridiikka ei tunnista tämmöistä toimintaa. Kevyttä yrittäjyyttä markkinoivista yrityksistä voidaan puhua pikemminkin laskutuspalveluyrityksinä.

Kyseessä on maailmanlaajuisesti yleinen toimintatapa. Englanniksi yrityksiä kutsutaan ”umbrella company” -nimellä, jossa omalta asiakkaaltaan toimeksiannon saaneet yksityishenkilöt toimivat laskutuspalveluyrityksen sateenvarjon alla.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön tekemän Laskutuspalveluyritykset ja niiden käyttäjät -selvityksen mukaan vuonna 2018 Suomessa oli 32 laskutuspalveluyritystä, joista 29:llä palkanmaksutietoja. Laskutuspalveluyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2018 lähemmäs 200 miljoonaa euroa.

Laskutuspalvelua voi käyttää lähes kaikenlaisten työsuoritusten ja palvelusten laskutukseen sivu- tai päätoimisesti. Toimijoita on pääasiallisesti pidetty yrittäjinä, sillä työsuhteen määritelmä ei täyty useampien käyttäjien kohdalla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että henkilö hankkii omatoimisesti työkeikat ja tekee työn, eikä työtä esimerkiksi valvota tai johdeta. Laskutuspalvelujen päätoimisia käyttäjiä katsotaan yrittäjiksi myös työttömyys- ja sosiaaliturvan osalta.

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki tuo esiin, että laskutuspalveluiden toimintamallit ovat erilaisia, jotka tulevat tapauskohtaisesti selvittää. Viranomaisten ja eri lakien lähestyminen työn tekemiseen perustuu kuitenkin perinteiseen kahtiajakoon: yrittäjä ja työntekijä.

Kevytyrittäjyys tarjoaa muutakin kuin pelkkää hallinnollista apua

Kevytyrittäjyys eli laskutuspalveluyritysten kautta töiden tekeminen on saavuttanut suuren suosion Suomessa. Laskutuspalvelu Ukko.fi:n toimitusjohtaja Aleksi Rautavuori laskee, että laskutuspalveluihin rekisteröityneitä käyttäjiä on Suomessa jo yli 100 000, joka on viisinkertainen määrä vuoteen 2013 verrattuna, raportoi Y-studio.

– Yhä useampi hankkii tuloja samanaikaisesti monesta lähteestä, ja freelancerina toimiminen on yleistynyt eri ammattiryhmissä. Oman yrityksen perustaminen on edelleen monelle hyvä vaihtoehto, mutta laskutuspalveluiden käyttö on nykyisin niin helppoa, että aiempaa useampi päätyy käyttämään niitä, Rautavuori kommentoi.

Laskutuspalveluiden suosio johtunee Hellsténin mukaan siitä, että yritykset tarjoavat muutakin tukea kuin vain byrokratian hoitamista, ja näkee että markkinoilla on selvästi tilausta heidän toiminnalleen. Pohjimmiltaan kuitenkin laskutuspalveluyritykset tarjoavat samaa työtä kuin kirjanpitopalvelut. Toisaalta käytöstä maksetaan pääsääntöisesti vain palkkaa nostaessa. Yritys vähentää laskutuksen arvonlisäverottomasta loppusummasta oman palvelumaksunsa, joka on noin 3–7 prosenttia.

– Laskutuspalvelut ovat tehneet kynnyksen kokeilla siipiään yrittäjänä ja yrittäjyyttä helpommaksi. Se voi olla parhaimmillaan rohkaisuhyppy, että uskaltaa lähteä perinteiseen yrittäjyyteen, Hellstén pohtii.

Myös perinteisten yksinyrittäjien määrä on ollut kasvussa 2000-luvulla, joka kertoo yrittäjyyden suosiosta. Suomalaisten suhde yrittäjyyteen on Hellsténistä muuttunut vuosikymmenien aikana, ja se nähdään realistisempana ja hyväksyttävämpänä tapana tienata elantonsa.

Pienyrittäjä hyötyy arvonlisäveron alarajahuojennuksesta

Verohallinnon tekemä selvitys laskutuspalveluyrityksiin tuo ilmi kevytyrittäjyyden todellisen laajuuden. Sen mukaan suurin osa laskutuspalvelun käyttäjistä on sivutoimisia yrittäjiä, jotka ovat muualla palkkatyössä. Kevytyrittäjyys soveltuu lähinnä palveluiden myyntiin, eikä esimerkiksi tavarakauppaan.

Laskutuspalvelun käyttäjän keskimääräinen vuosipalkka nousi 3 000 eurosta 5 000 euroon vuositasolla vuosina 2012–2018.

Hellsténin mukaan niin sanotun kevytyrittäjyyden ja y-tunnuksellisen toiminimiyrittäjän pääasiallinen ero liittyy arvonlisäveroon, ja miten sitä voi toiminnassaan vähentää. Pienyrittäjä voi hyötyä merkittävästi arvonlisäveron alarajahuojennuksesta. Hellsténin mukaan laskutuspalveluiden käyttäjistä 90 prosentilla tulot ovat niin pienimuotoisia, että he saisivat täyden arvonlisäveron alahuojennuksen.   

Alarajahuojennus soveltuu, jos alv-rekisteriin kuuluvan yrityksen vuoden tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 10 000 euroa, saa huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin. Jos edellä tarkoitettu liikevaihto ylittää 10 000 euroa, mutta alle 30 000 euroa, yritys saa huojennuksena takaisin osan arvonlisäverosta.

Yritys ei ole verovelvollinen, jos arvonlisäverolaissa tarkoitettu tilikauden liikevaihto on enintään 10 000 euroa. Y-tunnuksellinen toiminimiyrittäjä voi kuitenkin hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja ei ylittyisi, ja päästä hyötymään alarajahuojennuksesta, Kurki muistuttaa. Vähäisen toiminnan raja nousee vuoden 2021 alusta 15 000 euroon.

Nykyään laskutuspalveluyritykset tarjoavat myös y-tunnuksellista palvelua kevytyrittäjyyden rinnalle.

Lähteet: Suomen Yrittäjät ry, Verohallinto ja UKKO.

Lue myös: 55 000 naisyrittäjän some-yhteisössä on voimaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös