Konecranesin ja Cargotecin fuusio nostaa vastarintaa ja arvovaltaiselta taholta.
Konecranesin merkittävä osakas, vuorineuvos Stig Gustavson kyseenalaistaa synergiaedut ja asettuu vastahankaan nykyiselle fuusioehdotukselle. Teollisuuden ja satamien lastinkäsittelylaitteista tunnetun Konecranesin menestyksen rakentaja Gustavson toi kannaottoaan julki maanantain Kauppalehdessä.
Konecranes ja Cargotec kisaavat suoraan satamien lastinkäsittelyssä. Fuusiohankkeesta Gustavson käyttää ilmaisua ”konglomeraatti” ja riskipitoisessa merkityksessä osakkeenomistajille.
”Konglomeraatin arvostus on pörssissä aina niin sanottua pure playta huonompi. Yksittäisen yhtiön osakekurssin nousu ei tule välttämättä esiin jättikonsernin sisällä”, Gustavson viittaa fuusion toiseen osapuoleen eli Konecranesiin.
Eri lähteiden mukaan lähinnä yhtiöiden pääomistajat ovat ajaneet fuusiota, eivätkä niinkään yhtiöiden hallitukset. Eilisten kannanottojen mukaan Konecranesin hallitus ei avaa fuusiopakettia.
Gustavsonin kannanotto saa tukea osalta pörssianalyytikoista, joiden mukaan Konecranesin osakkaiden pitäisi saada reilusti yli 60 prosenttia uudesta fuusioyhtiöstä, eikä vain puolikasta.
Verbaalista dramatiikkaakin riittää fuusion tiimoilta. Gustavson siteerasi erään analyytikon sanontaa konglomeraatista ilmaisulla ”behemot”, jonka Kauppalehti suomensi ”hirviöksi” fuusion tiimoilta. Gustavsonin kannanotoista voi lukea, että huolloista voi tulla niin sanottu ”akillen kantapää.” Konecranes on pystynyt nostamaan huollon osuutta liiketoiminnassaan paljon menestyksellisemmin kuin Cargotec.
Fuusion pääarkkitehdit ehkä unohtivat kahden yhtiön arvostuksissa, että Konecranes on nopeasti vauhdittanut huoltoverkoston laajentamista myös saksalaisen Demagin nosturikaupan jälkeen.
”Huoltojen yhdistäminen on vaikea tehtävä fuusiossa. Konecranes on lisäksi kovalla työllä ja vuosikymmenien aikana integroinut laite- ja komponenttien tuotantonsa satamien ja teollisuuden välillä, mikä on palkinnut konsernitasolla tuottavuudessa ja kannattavuudessa”, Gustavson toteaa Salkunrakentaja.fi:lle.
”Sisäinen synergia on siten onnistunut satamien ja teollisuuden laitteiden välillä. Fuusion yhteydessä on tullut esiin noin sadan miljoonan euron synergiaedut. Mutta se, mistä säästöt tulevat fuusiossa, jää epäselväksi,” Gustavson jatkaa.
Konecranes toteutti yli kaksi vuotta sitten lähinnä Gustavsonin operoimana onnistuneen yrityskaupan, jossa yhtiö osti amerikkalaiselta Terexiltä saksalaisen Demagin satamien ja teollisuuden nostolaiteet. Kaupan hieronta vei lähes kaksi vuotta.
”Pitkän kokemuksen nojalla voin todeta, että fuusiossa pitää ehdottomasti tuoda esiin myös operatiivista liiketoimintaa, eikä tuijottaa pelkästään osakekurssia. Ei pidä myöskään katsoa pelkästään takapeiliin, vaan eteenpäin itse liiketoiminnassa.”
Gustavson palaa vielä riskiin, jossa Konecranesin osakekurssin mahdollinen nousuvara ei tule esiin jättikonsernin eli konglomeraatin sisällä.
”Suuresta voi tulla liian monimutkainen. Olisi ehkä syytä palata uudelleen neuvottelupöytään ja käydä palaset uudelleen läpi,” Gustavson jatkaa.
Yhtiöiden luvuista voi päätellä, että Cargotec astuu fuusion myötä ja Konecranesin avulla ”valmiiksi katettuun pöytään” huolloissa. Konecranes ja Cargotec kisaavat muun muassa satamien automaatiossa ja niin sanotuissa rtg-satamanostureissa, joissa molemmissa markkina-arvioiden mukaan Konecranes on ottanut ykköspaikan.
Konecranesin, Cargotecin ja kiinalaisjättien luvuista voi lukea, että Konecranes on nopeimmin ja kannattavimmin edennyt huolloissa, joita voi pitää yhtiön syömähampaana.
Pelkät satamien uuslaitemarkkinat tekevät globaalisti yhteensä noin 6,5 miljardin euron verran. Huoltojen osuudeksi voi arvoida noin 1,5-2 miljardia euroa.
Luvuista voi päätellä, että suomalaisyhtiölle riittää jaettavaa ilman fuusiotakin.
Konecranesin satamaratkaisut ja Cargotecin Kalmar tekivät viime tilikaudella yhteensä noin kahden miljardin euron liikevaihdon. Suomalaisfuusiota voi ehkä pitää ”vastaiskuna” kiinalaisjäteille. Yksi kovin kilpailija, kiinalainen ZPMC saavutti viime tilikaudella noin 3,2 miljardin euron liikevaihdon. Toinen kiinalainen eli konepajakonserni Sany teki satamien laitteissa arviolta noin miljardin euron myynnin 12 kuukaudelta.
Suomalaiset ajavat fuusiollaan ohi Sanyn, joka eri lähteiden mukaan myllää ajoittain markkinoita lyhyillä ja nopeilla tuotantopiikeillä satamalaitteissa.
Eri yhtiöiden askelmerkkejä voi liikevaihdon ohella jäljittää kannattavuudesta.
Konecranes Cargotec asetti konsernitasolla eli seitsemän miljardin liikevaihdolla liikevoiton tavoitteen noin kymmenen prosentin tasolle. Kummankin yhtiön liikevoitot liikkuivat satamissa eli port segmentissä noin kahdeksan yhdeksän prosentin haarukassa viime tilikaudella. ZPMC on kannattavuudessaan samalla tasolla suomalaisten kanssa.
Konecranes Cargotec jakaisi fuusioyhtiönä satamien laitteita, joissa liikkuu uusien laitteineen huoltoineen noin 6 – 9 miljardia euroa vuositasolla. Esimerkiksi noin 200-300 satamanosturia menee kaupaksi vuosittain.
Kiinalainen ZPMC on pitkään pitänyt ykköspaikkaa ja hallitsee noin puolta satamien suurten nostureiden markkinoista.
Valmistajat myyvät peräti tuhatta erilaista laitetta.
