Rikkaimpaan kymmenykseen pääsee Suomessa, jos omistaa ison velattoman asunnon tietyllä asuinalueella Helsingin kantakaupungissa.
Suomessa rikkaita ihmisiä on kansainvälisesti vertaillen varsin vähän, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA selvityksessään. Selvityksen ovat laatineet EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen ja tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto. EVA on elinkeinoelämän ajatushautomo, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä.
Suomalaisten rikkaiden varallisuus on keskimäärin alhaisempi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Ero Yhdysvaltoihin on vieläkin suurempi, selvityksessä todetaan.
Yleensä rikkailla viitataan tulonjaon ylimpään kymmenykseen, mutta usein myös ylimpään sadasosaan (rikkain prosentti).
Kurrosen ja Haaviston mukaan vuonna 2018 suurituloisimpaan kymmenykseen pääsi Suomessa hieman alle puoli miljoonaa veronmaksajaa, joiden veronalaiset vuositulot ylittivät 56 000 euroa. Kurrosen ja Haaviston mukaan mutta vain noin kahdella prosentilla suomalaisista veronmaksajista veronalaiset tulot ylittivät 100 000 euroa vuonna 2018.
Perhekoko vaikuttaa luokitteluun
Pelkkien bruttotulojen tarkastelu tulonjaosta ja rikkaista antaa kuitenkin vajavaisen kuvan. Myös perhekoolla on suuri vaikutus siihen, kuinka pitkälle ansiotuloilla pärjää, Kurronen ja Haavisto toteavat.
Kulutusyksikköjä käytetään vertailussa, jotta kotitaloudet olisivat paremmin vertailukelpoisia. Tilastokeskuksen käyttämän määritelmän mukaan kotitalouden suurituloisin aikuinen vastaa yhtä kulutusyksikköä ja muut yli 13-vuotiaat kukin 0,5 kulutusyksikköä. Alle 13-vuotiaiden lasten paino on 0,3.
Tilastokeskuksen asuntokuntia koskevat tilastot paljastavat, että suurituloisimpaan kymmenykseen pääsee Suomessa, kun kulutusyksikköä kohden laskettu käytettävissä oleva rahatulo on reilut 44 000 euroa vuodessa.
”Suurituloisimpaan prosenttiin vaaditaan noin kaksi kertaa suuremmat tulot, eli lähes 91 000 euroa. Kaikkien suomalaisten mediaanituloon suhteutettuna suurituloisimmalla prosentilla on käytössään vähintään 3,6 kertaa keskimääräisen kansalaisen tulot”, Kurronen ja Haavisto toteavat.
Rikkailla voidaan suurituloisten lisäksi viitata myös varakkaisiin, Evan selvityksessä todetaan.
”Suomessa on noin 2,7 miljoonaa kotitaloutta ja Tilastokeskus tarkastelee kotitalouksien varallisuutta kymmenyksittäin. Suomalaisen kotitalouden nettovarallisuuden (varat-velat) mediaani oli 107 000 euroa vuonna 2016, ja ikäryhmistä kaikkein varakkaimpia olivat 65–74-vuotiaiden kotitaloudet noin 200 000 euron varallisuudella”, Kurronen ja Haavisto toteavat.
Omistusasunto on keskeinen omaisuuserä
Rikkaimpaan kymmenykseen pääsivät Suomessa ne 270 000 kotitaloutta vuonna 2016, joiden nettovarallisuus oli vähintään 485 000 euroa.
Kurrosen ja Haaviston mukana käytännössä tähän joukkoon pääsi esimerkiksi omistamalla velattoman, reilun 100 neliön kerrostaloasunnon Helsingin 2-vyöhykkeeltä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Ruskeasuo, Itä-Pasila ja Käpylä.
Kurrosen ja Haaviston mukaan omistusasunto onkin suurin osa varallisuutta kaikissa muissa kymmenyksissä, paitsi kaikkein vauraimmassa, jossa rahoitusvarallisuuden merkitys on suurin.
Varallisuus keskittyy voimakkaasti, sillä vuonna 2016 Suomessa varakkain kymmenys suomalaisista omisti noin 47 prosenttia kaikesta varallisuudesta.
”Vaikka osuus on viime vuosikymmeninä hieman noussut, se ei ole kansainvälisessä vertailussa korkea. OECD:n mukaan Norjassa varakkain kymmenys omistaa kaikesta varallisuudesta 51 prosenttia, Tanskassa 64 prosenttia ja USA:ssa peräti 79 prosenttia.”
Tässä vielä tilastokeskuksen havainnollistus. Oma asunto suurin varallisuuserä kaikilla muilla, paitsi rikkaimmalla kymmenyksellä. Toki on huomioitava, että pääosa eläkkeistä ei ole tässä mukana. pic.twitter.com/JBTfJ9Jhlj
— Sanna Kurronen (@KurronenS) November 14, 2020
Suomalaisten asenteet rikastumista kohtaan
Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten asenteita rikkaita kohtaa ja verrattiin sitä amerikkalaisten asenteisiin.
Kurrosen ja Haaviston mukaan suomalaisten ja yhdysvaltalaisten näkemykset rikkaista ja rikastumisesta ovat yllättävän samankaltaisia.
”Suomalaisten selvä enemmistö ei näe yksilöiden pyrkimyksissä rikastua rehellisin keinoin mitään paheksuttavaa. Enemmistön mielestä ei myöskään ole moraalisesti väärin, että yhteiskunta sallii joidenkin kerätä suunnattomia omaisuuksia.”
Amerikkalaiset uskovat kuitenkin suomalaisia paljon laajemmin, että rikkaat ovat ansainneet vaurastumisensa ja hyödyttävät koko yhteiskuntaa.
Ei ole mikään yllätys, että Suomessa väestön mielipiteet rikkaista jakaantuvat voimakkaasti poliittisen suuntautumisen mukaan. Tutkimuksen mukaan porvaripuolueiden kannattajat suhtautuvat rikkaisiin myönteisesti, kun vasemmistopuolueiden äänestäjien suhtautuminen on torjuvampaa. Yhdysvalloissa taas erityisesti nuoret epäilevät rikkaita.
