Sijoittajan verotus

Li Andersson: Suuria pääomatuloja tulee verottaa nykyistä kovemmin

Vasemmistoliiton puheenjohtaja vaatii ansio- ja pääomatuloille yhden ja yhtenäisen veroasteikon.

Suomessa ansio- ja pääomatuloja verotetaan erikseen. Toisin sanoen meillä on käytössä niin sanottu eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa ansiotuloja ja pääomatuloja verotetaan eri perustein. Ansiotuloverotus on jyrkän progressiivista eli suuremmista tuloista verotetaan enemmän kuin pienistä. Pääomatuloverotuksessa on sen sijaan vain kaksi verokantaa.

Pääomatuloa ovat esimerkiksi osinkotulo, yrittäjätulon pääomatulo-osuus, vuokratulo, voitto-osuus ja luovutusvoitto, maa-aineksesta saatu tulo, puunmyyntitulo sekä eräät korkotulot.

Pääomatuloissa veroprosentteja on vain kaksi. Pääomaverokanta on 30 prosenttia ja verotettavan pääomatulon 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 prosenttia.

Pääomatulosta on kuitenkin mahdollista tehdä vähennyksiä. Niitä ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet kulut ja tulonhankkimiskorot, 35 prosenttia omistusasunnon hankkimisen korkomenoista sekä pääomatuloista vähennettävät tulolähteen tappiot.

Nykyinen pääomatulojen veromalli ei kelpaa Vasemmistoliitolle.

Puolueen puheenjohtaja Li Andersson kertoo blogissaan, että Vasemmistoliitto on jo pitkään esittänyt mallia, jossa kaikkia tuloja verotettaisiin yhden ja yhtenäisen progressiivisen veroasteikon mukaan. Anderssonin mielestä tämä lisäisi verotuksen oikeudenmukaisuutta kohtelemalla eri tulolajeja yhdenvertaisesti.

Ansio- ja pääomatuloille yhtenäinen veroprogressio

Mitä Vasemmiston pääomaverotuksen malli siis tarkoittaisi?

Vasemmistoliitto siis haluaa pääomatuloihin saman veroprogression kuin mikä on ansiotuloissakin.

Tällä hetkellä pääomatulojen veroprosentti on maksimissaan 34 prosenttia riippumatta siitä, kuinka paljon tuloja on. Verotuksen progressio ei siis käytännössä osalta toteudu pääomatulojen kohdalla, vaikka järjestelmässä yksi pieni porrastus onkin, Andersson toteaa.

”Verotuksen oikeudenmukaisuutta ja verojärjestelmän toimivuutta voi arvioida tarkastelemalla ansio- ja pääomatuloja yhdessä”, Vasemmistoliiton puheenjohtaja toteaa.

Keskimääräinen veroaste – joka siis sisältää sekä palkkojen että pääomatulojen verot – kasvaa melko tasaisesti noin 20 000 euron vuosituloista noin 80 000 euron tuloihin asti.

Kuitenkin aivan ylimmissä tuloissa pääomatulojen osuus on huomattavan suuri. Siksi keskimääräinen kokonaisveroaste laskee vielä suurituloisimman prosentin sisälläkin siirryttäessä suurituloisimpaan promilleen, Andersson toteaa.

”Ylimmässä promillessa pääomatulojen osuus kokonaistuloista on keskimäärin noin 70 prosenttia”, Andersson muistuttaa.

Andersson ei pidä tätä oikeudenmukaisena, ja hän vaatiikin verotukseen muutosta.

”Veropohjan laajenemisen ja tiivistymisen myötä tuloveroasteikkoa voitaisiin jopa keventää varsinkin pieni- ja keskituloisilta, mikä myös osaltaan kompensoisi esimerkiksi ympäristöperusteisten ja muiden haittaverojen mahdollisia tuloeroja kasvattavia vaikutuksia. Näin verotus kokonaisuutena vastaisi paremmin ihmisten maksukykyä ja oikeustajua.

Anderssonin mielestä varallisuutta verotetaan Suomessa tällä hetkellä varsin kevyesti suhteessa tuloihin.

”Samaan aikaan, kun varallisuusverotusta on kevennetty, ovat varallisuuserot kasvaneet merkittävästi jo 30 vuotta kaikista rikkaimpien erkaantuessa muusta väestöstä”, Vasemmistoliiton puheenjohtaja toteaa.

EVA: Suomen nykyinen pääomatulojen verotus on kansainvälisesti kireää

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on tyystin toisella kannalla.

EVAn verojuristi Janne Juusela esittää puheenvuorossaan yritysten yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista, kaikkien osinkotulojen verottamista 17,7 prosentin tasolla sekä kiinteää 30 prosentin pääomatuloveroa nykyisen porrastuksen sijaan.

Juuselan mielestä Suomen nykyinen osinkoveromalli ei kannusta riittävästi kasvuun. Hänen mukaansa se suosii fyysistä omaisuutta ja syrjii osaamispääomaa.

”Yritysten kasvun kannalta ei ole myöskään järkevää kohdella pörssilistattuja yrityksiä ankarammin kuin listaamattomia yrityksiä. Pääomatuloverotus on kansainvälisesti vertaillen kireää”, Juusela perustelee.

Juusela myös haluaisi luopua 30 ja 34 prosentin pääomaverokannoista niin, että olisi vain yksi 30 prosentin pääomaveroprosentti.

Juuselan mielestä neutraali, läpinäkyvä ja yksinkertainen pääomatuloverojärjestelmä on saavutettavissa vain, kun laaja veropohja yhdistetään matalaan suhteelliseen verokantaan.

”Ankara pääomatuloverotus haittaa talouskasvua, sillä se kohdistuu investointeihin. Eriytetyssä tuloverojärjestelmässä nimellisen pääomatuloverokannan tulee olla riittävän matala, jotta pääomatulojen tosiasiallinen verotus (efektiivinen veroaste) ei laajan veropohjan vuoksi muodostu kestämättömän ankaraksi”, Juusela perustelee.

Juuselan mielestä matala nimellinen verokanta on välttämätön myös verojärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämisessä.

”Pääomatulot ovat herkkäliikkeinen veropohja. Muita maita ankarampi pääomatulojen verotus lisää pääomapaon riskiä sekä riskiä varakkaiden yksityishenkilöiden maastamuutosta. Suomen kaltaisessa pienessä ja avoimessa kansantaloudessa pääoman verotuksen tulisi olla kansainvälisesti kilpailukyisellä tasolla. Nykyinen pääomatuloverotuksemme ei ole kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla, vaan Suomi kuuluu EU:ssa ja OECD:ssä ankarimpien verottajien joukkoon.”

Pääomatuloverotuksen progressio myös monimutkaistaa verojärjestelmää. Juuselan mielestä progressio myös kannustaa verosuunnitteluun, esimerkiksi varallisuuden hajauttamiseen perheenjäsenille ja osakeyhtiön käyttämiseen sijoitustoiminnassa.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Avatar

    Timo Korhonen

    30.11.2020 at 17:24

    Koska Li muistaa tai uskaltaa tehdä aloitteen ammattiliittojen ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden verovapaiden osinkojen verottamisesta ja progressiivisesti? Voisiko tulla kyseeseen, että progressiivinen pääomavero alentaisi pienten pääomatulojen verotusta.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös