Rahanpesu on rikos, joka mahdollistaa muut rikokset. Rahanpesu on terrorismin, veristen sotien ja ihmiskaupan mahdollistavaa rahaliikennettä ja huumekartellien ja korruptoituneiden valtionjohtajien rahaa.
Rikoksella saatua rahaa on vaikea käyttää, jos sitä ei saa pankkitilille. Rahanpesun estäminen olisikin tehokas tapa estää terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta.
Mutta mitä jos pankit eivät sitten kuitenkaan pysäytä rahaliikennettä, eikä valtio pysäytä pankkeja? Sehän tekisi terrorismin ja rikollisuuden harjoittamisesta helpompaa.
Tuore tietovuoto viittaa siihen, että asia on juuri näin. Ilmoituksia tehdään, raportteja kirjoitetaan ja rangaistuksiakin annetaan, mutta mittavatkaan sakot eivät saa pankkien toimintatapoja muuttumaan.
Lue myös: Bitcoin osana sijoitussalkkua
Pitäisikö pankkiireita rankaista kovempaa?
Kansainvälisen toimittajaverkoston tutkimien FinCen-papereiden perusteella vaikuttaa siltä, että pankit tekevät tarvittavat ilmoitukset havaittuaan epäilyttävää rahaliikennettä.
Joidenkin asiakkaiden kohdalla ilmoituksia tulee sitten enemmänkin. Raportteja kyllä kirjoitetaan, mutta samaan aikaan liiketoimintaakin jatketaan.
Yhdysvaltojen valvova viranomainen Financial Crimes Enforcement Network (FinCen) vastaanottaa ilmoitukset, kirjoittaa raportteja ja toimittaa ne eteenpäin. Se mitä FinCen ei tee, on rahanpesutoiminnan estäminen ja alas ajaminen.
Toimittajaverkostolle FinCen-paperit toimittaneen BuzzFeedNews:in mukaan pankit harvemmin joutuvat syytettyjen penkille. Niissäkin tapauksissa missä syyte nostetaan, päästään usein sakkorangaistuksen sisältävään sopimukseen. Johtajatason pidätyksiä ei juurikaan nähdä.
FinCen-papereiden yksi mielenkiintoisin anti on, että useat pankit jatkoivat rahanpesutoimintaa senkin jälkeen, kun niitä oli syytetty ja jopa rangaistu taloudellista väärinkäytöksistä.
HSBC-pankki pääsi joulukuussa 2012 rahanpesuongelmiinsa liittyen sopimukseen viranomaisten kanssa, maksoi 1,9 miljardin dollarin sakot ja vakuutti olevansa muuttunut organisaatio. Pankki vakuutti, että uuden yritysjohdon alaisuudessa tehdään konkreettisia toimia oikeaan suuntaan ja miten tätä kautta pyritään saavuttamaan kaikista korkeimmat standardit ja virstanpylväät.
Tietovuoto kuitenkin paljastaa HSBC-pankin todellisuudessa jatkaneen liiketoimintaa hämäräperäisten toimijoiden ja huumeparonien peiteyhtiöiden kanssa saamansa rangaistuksen jälkeenkin.
Maksutapahtumien monitorointi ja valvonta ei ole helppo tehtävä ja virheitä sattuu. HSBC:n tapauksessa valvojien työtä kuitenkin estettiin aktiivisesti kauniiden lupausten jälkeenkin.
Muutkin rahanpesusyytteen saaneet pankit kertoivat julkisuudessa ottaneensa opikseen ja panostaneensa sisäiseen valvontaan ja rahanpesun ehkäisyyn.
Käytännössä ja tästä huolimatta JP Morgan Chase, Standard Chartered, Deutsche Bank ja New York Mellon toimivat HSBC-pankin tapaan. Ne eivät oikeasti ottaneet opikseen, vaan mahdollistivat rangaistuksen ja kauniiden lupausten jälkeenkin rikollisiksi epäiltyjen asiakkaidensa massiiviset rahansiirrot.
Käytännössä Ponzi-huijaureiden, FBI:n etsityimpien rikollisten, Venäläisten oligarkkien ja meksikolaisten huumekartellien raha pääsi edelleen liikkumaan langetetuista rangaistuksista huolimatta.
Mukana tahallista toimintaa
Osassa tapauksista epäilyttävän rahaliikenteen jatkumiselle on hyvä syy.
Yksi epäilyttävä transaktio ei ehkä ole riittävä syy asiakassuhteen irtisanomiseksi, eikä kyse muutenkaan ole tilanteista, joissa pankit olisivat rikkoneet lakiin perustuvaa sitovaa suoraa käskyä jäädyttää asiakkaidensa varoja.
Toisissa tapauksissa pankit vain tottelevat viranomaisia. Jäljille päästyään viranomaiset haluavat ensin selvittää minne raha johtaa ja vasta sitten tehdä isomman pidätyksen. Epäilyttävä tili siis pidetään auki viranomaisen pyynnöstä.
Deutsche Bankin tapaus on kuitenkin yksi monista tarjolla olevista esimerkeistä, jotka viittaavat ennemminkin tahalliseen laiminlyöntiin kuin vahinkoon. Pankeilla ei suinkaan aina ole puhtaita jauhoja pusseissaan.
FinCen-papereista paljastuu muun muassa miten Deutsche Bank kohteli rahanpesua epäileviä Bank of American työntekijöitä.
Bank of American työntekijät olivat tulleet Deutsche Bankin Lontoon konttorille keskustelemaan huolestaan venäläisten rahanpesuun liittyen. Deutsche Bankia ei tainnut rahanpesuvyyhdin selvittely kiinnostaa, sillä Deutsche Bankin johtaja keskeytti kokouksen ja ajoi Bank of American työntekijät ulos rakennuksesta.
Christian Sewingin johtama Deutsche Bankin sisäinen tarkastus puolestaan antoi Moskovan konttorilleen puhtaat paperit. Tämä siitä huolimatta, että Moskovan konttori ei pystynyt edes toimittamaan listaa siitä ketä heidän asiakkaansa olivat, saatikka sitten varmistamaan, että asiakkaat todella olivat, keitä he sanoivat olevansa.
Pankin suoraselkäisyyden tasosta kertoo sekin, että kyseinen sisäisestä tarkastuksesta vastannut Christian Sewing on nykyään Deutsche Bankin toimitusjohtaja.
Pohjolakaan ei ole puhtoinen
FinCen-papereiden keskiössä ovat suuret kansainväliset pankit. On kuitenkin hyvä muistaa, että rahanpesuongelmat ovat viime vuosina koskettaneet myös meidän kylmää pohjolaamme.
Ruotsalaisen Swedbankin toimitusjohtaja erotettiin rahanpesuskandaalin takia ja Danske Bankin toimitusjohtaja erosi rahanpesuvyyhdin yhteydessä. Nordea sai vuonna 2015 maksettavakseen suurimman mahdollisen rangaistusmaksun rahanpesun valvonnassa olevien puutteiden vuoksi.
Ylen mukaan FinCen-papereista käy ilmi, että Nordean kautta on tehty muiden pankkien epäilyttäviksi luokittelemia tilisiirtoja yli 150 miljoonan euron arvosta ja että Nordeakaan ei kaikissa tapauksissa pystynyt tunnistamaan asiakkaitaan.
LUE MYÖS TÄMÄ
