Aktiivisen osakerahaston valinnut rahastosäästäjä voi tehdä monta virhettä. Virheistä voi oppia, niitä voi halutessaan korjata ja korjausten kautta tulevaisuuden tuotot ovat todennäköisesti hiukan paremmat.
Samalla tulee kuitenkin muistaa, että aktiivisen osakerahaston valinnut sijoittaja on saanut monta oikeasti merkityksellistä asiaa kohdalleen.
Helppo tapa päästä osakemarkkinoille
Osakkeet ovat kautta aikain olleet kaikista parhaat tuotot tuova omaisuusluokka. Silti vain noin neljännes suomalaisista omistaa osakkeita, joko suoraan tai epäsuorasti rahastojen kautta.
Kaikilla ei ole tarpeeksi tuloja tai varallisuutta sijoittaa osakkeisiin. Tästä huolimatta osakkeisiin sijoittavien osuus voisi olla suurempikin. Puolella kotitalouksista nettovarallisuus on yli satatuhatta euroa ja talletukset ovat edelleen kotitalouksien suurin yksittäinen rahoitusinstrumentti.
Matalista koroista huolimatta, kotitalouksien talletusten määrä kasvoi 5,5 miljardia euroa vuonna 2019, ja vuoden 2019 lopussa suomalaisten tileillä makasi 97,3 miljardia euroa.
Aktiiviset rahastosäästäjät voivat siis onnitella itseään paitsi siitä, että ovat saaneet rahaa säästöön, niin siitä että he kuuluvat siihen vähemmistöön, joilla on omaisuutta kiinni osakkeissa.
Aktiivinen osakerahasto pienentää sijoittajan riskiä hajautuksen kautta
Aktiivinen rahastosäästäjä on sikäli hyvässä asemassa, että vaikka näkemystä olisikin otettu aktiivisen osakerahaston valitsemisen muodossa on, osakesalkku kuitenkin hajautettu.
Suoran osakesäästäjän kohdalla näin ei ole. Periaatteessa suora osakesijoittaja pystyy helpostikin rakentamaan hajautetun osakesalkun. Käytännössä suomalaisten osakesijoittajien salkut ovat voimakkaan alihajautettuja, sillä lähes puolet osakesalkuista sisältävät ainoastaan yhden osakkeen.
Ainoastaan 23 prosenttia suomalaisista osakkeenomistajista omistaa vähintään viittä eri osaketta ja vain reilu seitsemän prosenttia suomalaisista osakkeenomistajista pitää salkussaan yli kymmentä osaketta.
Yhden osakkeen osakesijoittajalle voi käydä huonosti, jos se yksi osake menestyykin huonosti. Suora rahallinen menestys ei itsessään ole kohtalokas, jos salkku on pieni, mutta karvas tappio saa helposti aikaan periaatepäätöksen poistua pysyvästi osakemarkkinoilta. Periaatepäätöksen myötä se kaikista oleellisin osakkeiden pitkän aikavälin tuotto korkoa korolle ilmiöineen jääkin sitten saavuttamatta.
Aktiivinen osakerahasto sopii mainiosti kuukausisäästäjälle
Kuukausisäästäminen on järkevää useastakin syystä. Säästäminen on yksinkertaisesti helpompaa, kun valittu summa menee eräpäivänä pankin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti automaattisesti tililtä osakerahastoon.
Toinen etu on kuukausisäästämiseen sisältyvä ajallinen hajauttaminen. Lyhyellä aikavälillä osakemarkkinat nousevat ja laskevat erilaisten uutisten ja markkinoiden odotusten muutosten mukana.
Jos kaiken laittaa osakkeisiin kerralla on riskinä, että osto ajoittuu hetkeen juuri ennen kurssilaskua. Toinen riski on se, että tällaista kurssilaskua välttääkseen, jää odottamaan parempaa hetkeä ja jää tätä kautta paitsi mahdollisesti pidemmästäkin nousumarkkinasta.
Kuukausisäästäjällä ei tällaista ongelmaa ole. Osa ostoista tulee tehtyä korkeampiin osakekursseihin, osa matalampiin. Pitkässä juoksussa yritysten tulokset kuitenkin kasvavat, laskukaudet väistyvät ja osakkeet tuottavat.
Kuukausisäästäminen aktiivisen osakerahaston kautta on helposti automatisoitavissa. Suoria osakkeita käyttäen tällainen automaatio ei onnistu. Kuukausisäästäminen suoria osakkeita käyttäen on paljon hankalampaa senkin takia, että toimeksiantojen lukumäärä vuotta kohti kasvaa suureksi.
Kulujen merkitys
Kuukausisäästäminen tarkoittaa useimmiten käytännössä sitä, että yhteen ostoon käytettävä rahasumma on suhteellisen pieni. Aktiivistenkaan osakerahastojen merkintäpalkkio ei ole suuri, jos sitä vertaa tilanteeseen missä kuukausisäästäminen toteutettaisiin suorilla osakkeilla.
Suorat osakesijoitukset tulisi riskinhallinnan takia hajauttaa useaan eri osakkeeseen. Käytännössä suorilla osakkeilla operoiva kuukausisäästäjä joutuu tekemään kompromissin riskin ja kulun välillä. Osakelajien lukumäärän kasvaessa riski pienenee, mutta samalla pienenee myös osaketta kohti käytössä oleva rahamäärä.
Jo viiden euron minimikaupankäyntikulu sadalle eurolle tarkoittaisi viiden prosentin kaupankäyntikulua. Korkeampi minimikulu tai pienempi säästösumma nostaa prosenteissa laskettavaa kulua entisestään.
Suoriin osakkeisiin verrattuna kuukausittainen rahastosäästäjä pääsee varsin edulliseen hintaan nauttimaan niin määrällisesti kuin ajallisesti hajautetuista osakeostoista.
Aktiivisten osakerahastojen juoksevilla kustannuksilla on merkitystä niin hallinnointipalkkioiden kuin hallinnointipalkkion ulkopuolelle jäävien kaupankäyntikulujenkin osalta. Pitkällä aikavälillä varustetut teoreettiset laskelmat myös osoittavat miten kulujen merkitys sijoittajan saamille tuotoille korostuu korkoa korolle ilmiön kautta.
Jos sijoittajalta kuitenkin jo löytyy aktiivisiin osakerahastoihin perustuva sijoitussuunnitelma niin on hyvä muistaa, että asiat ovat monessakin mielessä varsin hyvällä tolalla ja paremmin kuin keskimäärin.
Kuluilla on merkitystä etenkin pitkässä juoksussa, mutta on sitten toinen asia, että onko niiden merkitys niin suuri, että toimivaa rahastopakettia kannattaisi heti kulujen pelossa lähteä myymään. Varsinkin, jos aktiiviset osakerahastot ovat voitolla. Myymisestä kun koituu omat kulunsa ihan verotuksenkin näkökulmasta.
