Talouden epävarmuus ja näyttöjen turvallisuus karkottivat niin ostajat kuin myyjätkin asuntomarkkinoilta keväällä, kertoo Nordea tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan.
Äkkijarrutuksesta toipuminen on kuitenkin ollut nopeaa, ja syksyllä kauppamäärät ovat nousseet vuoden takaiselle tasolle, ja asuntojen hintojen nousun ennustetaan jatkuvan myös ensi vuonna. Asuntomarkkinoiden hyvää kehitystä selittävät useat tekijät.
Työllisyystilanne on kuluvana vuonna ollut haastava, mutta asuntojen hinnoissa ei ole nähty taloustaantumille tyypillistä korjausta alaspäin. Päinvastoin, asuntojen hinnat ovat jatkaneet nousua pääkaupunkiseudulla ja monissa kasvukeskuksissa. Itä-Suomessa useamman vuoden jatkunut hintojen lasku on puolestaan pysähtynyt tänä vuonna.
”Asuntohintojen suotuisaa kehitystä selittävät useat tekijät. Ensinnäkin viime vuosina hintakehitys on ollut maltillista suhteessa tulojen kasvuun ja vuokriin, eikä kuplaa ole päässyt muodostumaan”, kertoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Lisäksi korkotason pysyminen erittäin matalalla sekä pankkien myöntämät lyhennysvapaat ovat pitäneet asumismenot maltillisina. Kostiaisen mielestä lomautusten määrän nopea lasku keväästä ja osaltaan myös päätös nostaa lainakattoa selittävät hyvää kehitystä.
Myös kotona vietetyn ajan lisääntyminen on tuonut asunnon vaihdon monille ajankohtaiseksi.
Vuokramarkkinat ovat kuitenkin hiljentyneet pääkaupunkiseudulla, sillä pääkaupunkiseudun vuokrien nousu on taittunut pitkästä aikaa, kun tarjonta on kasvanut kysyntää nopeammin.
Vuokrailmoitusten määrä pääkaupunkiseudulla on kasvanut alkuvuodesta 37 prosenttia ja vuokra-asuntojen markkinointiajat ovat pidentyneet vajaalla viikolla. Muualla Suomessa ilmoitusmäärä on tasaantunut alkuvuoden tasolle, eikä markkinointiajoissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Heikentynyt työllisyystilanne on vähentänyt työperäistä asuntokysyntää, ja monet opiskelijat ovat jääneet etäyhteyksien päähän kotipaikkakunnillensa. Asuntotuotanto on jatkunut tänäkin vuonna vilkkaana, ja iso osa varsinkin pienistä asunnoista päätyy sijoittajille ja tulee sitä kautta vuokramarkkinoille. Myös koronarajoitukset matkailun osalta näkyvät vuokra-asuntojen tarjonnassa.
”Matkailijoiden väheneminen on supistanut tarvetta Airbnb-kohteille, joiden määrä Helsingissä on vähentynyt noin tuhannella vuoden takaisesta. Oletettavasti näitä asuntoja on siirtynyt pidempiaikaiseen vuokraukseen”, Kostiainen analysoi.
Asuntomarkkinoiden osalta myös vuoden 2021 kehitys näyttää vahvalta.
”Koronarokoteen myötä talouden ennustetaan kääntyvät vahvaan kasvuun ensi vuonna, mikä parantaa myös työllisyystilannetta. Talouden piristyminen yhdistettynä matalaan korkotasoon tukee asuntomarkkinoita, ja asuntohintojen nousun ennakoidaan jatkuvan myös ensi vuonna,” Kostiainen ennustaa.
