Brysselissä kokoontunut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto pääsi tiistaina 21.7. sopuun EU:n elpymispaketista. Ratkaisun tavoitteena on vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista.
EU:n elpymispaketti sisältää monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021 – 2027 sekä elpymisvälineen. Seitsenvuotisen rahoituskehyksen kokonaistasoksi sovittiin 1 074 miljardia euroa. Kertaluontoisen elpymisvälineen koko on 750 miljardia euroa. Tästä 360 miljardia on lainaa ja 390 miljardia avustusmuotoista tukea. Elpymisväline on voimassa vuoteen 2023 asti.
Suomen maksuosuus EU:n elpymisrahastoon on 6,6 miljardia euroa, ja Suomi voi vastaanottaa hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa vuoteen 2023 mennessä. Suomen kokonaisvastuu elpymisvälineestä on yhteensä 13 miljardia euroa. Tästä osa on takausvastuita.
Jatkossa Suomen nettomaksuosuus Euroopan Unionille 5,9 miljardia euroa vuosina 2021–2027, kun aikaisemmalla seitsenvuotisella budjettikaudella Suomen maksupotti nettona on ollut 5,3 miljardia euroa. Jatkossa Suomen maksut siis nousevat 600 miljoonalla eurolla seitsemän vuoden aikana.
Taloudellisiin elvytyksiin kriittisistä kannanotoista tunnetuksi tullut GnS Economics -yhtiön itsenäinen ekonomisti ja taloustieteen dosentti Tuomas Malinen teilaa elpymispaketin.
Malisen mielestä elpymisrahastossa ei ole mistään väliaikaisesta rahoitusvälineestä, vaan kyseessä on käytännössä pysyvä mekanismi, jota varmasti käytettäisiin myös jatkossa.
Työelämäprosessori ja ekonomisti Vesa Vihriälä uskoo, että elpymisrahasto merkitsee askelta kohti fiskaaliunionia. Hän ei kuitenkaan pidä mahdollisuutta finanssipolitiikkaan EU-tasolla välttämättä huonona asiana. Vihriälän mukaan monet ekonomistit katsovat, että euroalueen yhteinen rahapolitiikka tarvitsisi tuekseen yhteistä finanssipolitiikkaa, joka pystyy tulonsiirtoihin jäsenmaiden välillä.
Onko kaikkea elpymisrahastosta kerrottu?
Malinen sekä muutamat muut talouden ja politiikan vaikuttajat ovat perustaneet pelastusrahasto.fi-nimisen sivuston, jonka tarkoituksena on ”auttaa Suomen kansalaisia päättämään poliittisesta ja taloudellisesta tulevaisuudestaan.”
Sivuston mukaan EU:ssa neuvotellun ”elpymisvälineen” tai pelastusrahaston seurauksena Suomi on nyt suurten ja monelta osin kertomatta jääneiden muutosten edessä.
”Pelastusrahastossa on kyse vuosia jatkuneen, hitaasti EU:lle koko ajan lisää poliittista ja taloudellista valtaa luovuttaneen kehityksen huipentumasta. Nyt itsemääräämisoikeutemme aiotaan velkaa välineenä käyttäen rajata pysyvästi, perussopimusta käytännössä rikkoen”, sivustolla todetaan.
Pelastusrahasto.fi-sivun ylläpitäjät arvioivat, että Suomen maksuosuus elpymisrahastosta tulee korkoineen ja maksuineen asettumaan 7 ja 8 miljardin euron väliin.
Jäsenmaan ajautuessa maksukyvyttömäksi muiden maiden vastuu elpymisrahastosta saa sopimuksen mukaan nousta korkeintaan kaksinkertaiseksi. Elpymisrahasto.fi-sivuston mukaan on kuitenkin lähtökohtaisesti selvää, että rahaston velalle on aina löydettävä maksaja.
”Jollei valtioille sovittua maksukattoa ylitetä jonkin jäsenmaan ajautuessa maksukyvyttömyyteen, joutuvat kansalaiset maksajiksi jollain toisella tavalla, kuten korkeampina EU-veroina/-maksuina tai pidempiaikaisina korollisina lainoina, jotka maksetaan verotuloistamme”, sivustolla todetaan.
Ekonomisti esitti julkisen haasteen
Tuomas Malinen on haastanut elpymisrahastosta neuvotelleen pääministeri Sanna Marinin julkiseen väittelyyn elpymisrahastosta. Pelastusrahasto.fi-sivulla Malinen kertoo, että Suomen hallitus on pääministeri Sanna Marinin vetämänä johdattanut Suomen outoon poliittiseen ”mustaan aukkoon”, joka tuntuun imevän poliittisesta keskustelusta kaikki faktat.
”Kesästä lähtien olen käynyt useammassa tilaisuudessa puhumassa EU:n elpymisrahastosta. Huoli on joka paikassa ollut sama: rahastosta ei ole tarpeeksi tietoa. Ihmiset eivät yksinkertaisesti tiedä, mihin hallituksemme on Suomea viemässä”, Malinen kertoo.
Malinen julkisti haasteensa Twitterissä, ja se on saanut siellä poikkeuksellisen laajasti huomiota – sekä kannustavia että kriittisiä kommentteja. Tiettävästi pääministeri ei ole reagoinut haasteeseen.
Haasteeni pääministeri @MarinSanna .
— Tuomas Malinen (@mtmalinen) December 17, 2020
My challenge to PM Sanna Marin.#RecoveryFund #elpymisrahasto @pelastusrahasto @ER_Korhola @ManolisHuuki @samimiettinen @sirkkanen @marjasannikka @ErkkilaJorma @arnoahosniemi @SarasvuoJari @kokoomus @keskusta @Demarit pic.twitter.com/6slyC2Ugpy
Ei kai kukaan usko,että Mariinin vastaa esitettyyn kysymykseen .Vastauksessa jos sellainen tulee siinä, Puhutaan mitä sattuu olemaan mielessä esimerkiksi Korona
Eipä taida pystyä keskustelemaan asiasta.
Veikkaan että just silloin kun se keskustelu olis niin , sannalla on just loma , koronatesti tai joku ”muotilehden
” kuvaukset
Jonkinlainen kansantajuinen tietoisku elpymisrahastosta olisi kyllä tarpeen. Samalla kaipaisin useammin valaistusta tavalliselle kansalle siitä, miten tuo raha luodaan. Monet tuntuvat rinnastavan valtionvelat yksityisiin velkoihin ja mekanismithan ovat täysin erit.
Talousasiantuntijan ja maan hallinnon korkeimman operatiivisen johtajan keskustelu ei ole järkevä. Parempi keskustelukumppani olisi hallituksen talouslinjaa edustavan asiantuntijan ja Malisen keskustelu – tai väittelyksihän tuo luultavasti menisi.
Se, että Marin ei tähän keskusteluun näytä suostuvan, kertoo siitä, että hän tietää bluffinsa paljastuvan, jos asiantuntija haastaa hänet julkisesti.
Demokratian kannalta olisi aika tärkeää, että tällaisessa päätöksessä jolla on Suomelle todella kauaskantoisia vaikutuksia, päätöksen tekijä uskaltaisi astua esiin ja vastata asiantuntijan esittämiin väitteisiin. Jos pussissa on puhtaat jauhot, ei siinä pitäisi olla mitään pelottavaa, eikö?