Makrotalous

Tutkijat: Eläkeputken poistaminen tulee parantamaan ikääntyneiden työllisyyttä

Hyödyt eläkeputken poistamisesta tulevat näkymään erityisesti teknologiamurroksen aloilla.

Hallitus teki ennen joulun pyhiä päätöksen, jossa ikääntyneiden työttömien mahdollisuus eläkeputkeen eli työttömyyspäivärahan lisäpäiviin päättyy asteittain vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 1965 syntyneet eivät saa mahdollisuutta eläkeputkeen. Tähän asti vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden oikeus eläkeputkeen alkaa 62-vuotiaana.

Eläkeputki eli toiselta nimeltään työttömyysputki tarkoittaa iäkkäiden pitkäaikaistyöttömien oikeutta työttömyysturvan lisäpäiviin, joiden perusteella heille voidaan maksaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tietyin edellytyksin siihen asti, kunnes he pääsevät vanhuuseläkkeelle. Tällöin henkilö saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkeikään asti 500 päivän rajan jälkeenkin.

Ekonomistit kannattavat varsin laajasti eläkeputken poistoa. Ekonomistien näkemyksiä selvittävä Ekonomistikone kysyi asiaa taloustieteilijöiltä ja tulos oli selvä: Selvä enemmistö (84 %) ekonomisteista katsoo, että ns. eläkeputki eli työttömyysturvan lisäpäivät kannattaisi poistaa työllisyyden kasvattamiseksi. 

VATT:n ja OECD:n tutkimuksen mukaan päätös eläkeputken poistamisesta tulee parantamaan ikääntyneiden työllisyyttä, etenkin teknologiamurroksessa olevilla aloilla. Tutkimuksen Technology, Labour Market Institutions and Early Retirement: Evidence from Finland ovat laatineet Naomitsu Yashiro, Tomi Kyyrä, Hyunjeong Hwang ja Juha Tuomala.

Eläkeputkea on puolustettu keinona tukea ikääntyneitä, jotka ovat vaarassa menettää työnsä digitalisaation ja automatisaation seurauksena. VATT:n ja OECD:n tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että eläkeputki päinvastoin heikentää erityisesti näiden ikääntyneiden työllisyyttä.

Tutkijoilla oli käytössään uutta OECD:n tuottamaa tilastotietoa eri ammatteihin liittyvästä teknologisesta muutoksesta. He yhdistivät tämän aineiston laajaan yksilötason rekisteriaineistoon arvioidakseen eri varhaiseläreittien ja teknologisen muutoksen yhteisvaikutuksia työuriin. Teknologista muutosta mitattiin muun muassa automaatioriskin avulla, joka kuvaa sitä, kuinka helposti ammatille ominaisia työtehtäviä voidaan korvata automatisoinnin avulla.  

Tulosten perusteella ammatin korkea automaatioriski nostaa todennäköisyyttä tulla irtisanotuksi ja oikeus päästä eläkeputkeen vain vahvistaa tätä vaikutusta.

Työntekijöillä, jotka eivät ole oikeutettuja eläkeputkeen, teknologinen muutos lisää työttömyysriskiä yhdellä prosenttiyksiköllä. Eläkeputkeen oikeutetuilla työntekijöillä riskin kasvu on kaksinkertainen, 2-2,5 prosenttiyksikköä. Ilman teknologista muutostakin työttömyysriski kasvaa eläkeputken saavuttamisen myötä 2 prosenttiyksikköä. Yhdessä eläkeputkeen pääsy ja teknologinen muutos kasvattavat työttömyysriskiä peräti 4 prosenttiyksikköä eli noin 80 prosenttia.

Useat aiemmatkin tutkimukset ovat osoittaneet, että eläkeputken olemassaolo kasvattaa ikääntyvien työntekijöiden todennäköisyyttä jäädä työttömäksi.

Eläkeputkella on kaksi työllistymistä haittaavaa vaikutusta.

Ensinnäkin työnantajat irtisanovat herkemmin työntekijöitä, jotka pääsevät eläkeputkeen. Toiseksi eläkeputkeen pääsy myös vähentää työttömien kannustimia hakea uutta työtä.

VATT:n ja OECD:n tutkimus osoittaa, että eläkeputki lisää etenkin teknologian muutokselle alttiissa ammateissa työskentelevien ennenaikaista poistumista työelämästä. Sen sijaan eläkeputken merkitys on huomattavasti pienempi ammateissa, joiden työtehtäviä on vaikeampi korvata roboteilla ja tietokoneilla. 

Eläkeputki todennäköisesti vähentää sopeutumista teknologiseen muutokseen työpaikoilla.

“Jatkuva työssäoppiminen on edellytys työurien pidentämiselle. Varhaiseläkereitit, kuten eläkeputki, kuitenkin vähentävät työnantajien tarvetta investoida ikääntyvien työntekijöidensä osaamiseen. Samalle ne heikentävät työntekijöiden kannustimia kouluttautua”, toteaa VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.

Tutkimustulosten valossa eläkeputken poisto luo kuitenkin sopeutumispaineita erityisesti vanhemmissa ryhmissä, joiden osaamisen kysyntä hiipuu teknologian kehittyessä. Siksi tutkijat painottavat työssäoppimisen ja uudelleen kouluttautumisen tukemisen tärkeyttä, kun eläkeputkesta vaiheittain luovutaan.   

Eläkeputkella tarkoitetaan lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden siirtymistä ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien kautta vanhuuseläkkeelle. Tällöin henkilö saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkeikään asti 500 päivän rajan jälkeenkin.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös