Hallituksen päätös konkurssilain väliaikaisesta muutoksesta on vähentänyt konkursseja, mutta se luo ongelmia tulevaisuuteen.
Tilastokeskuksen mukaan konkurssien määrä väheni tammi–syyskuussa 2020 edellisvuodesta 11,7 prosenttia. Tammi–syyskuussa 2020 pantiin vireille 1 745 konkurssia, mikä on 230 konkurssia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Määrä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta lähes 12 prosenttia.
Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 9 300, mikä on 0,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Konkurssien määrä väheni kaikilla päätoimialoilla.
Konkurssien lasku ei kuitenkaan ole niin hyvä uutinen kuin mitä se päällisin puolin näyttää. Talouden elvytystoimet ovat todennäköisesti pelastaneet yrityksiä konkursseilta koronakriisin aikana, mutta taustalla saattaa olla muitakin syitä.
Konkurssien lasku saattaa nimittäin johtua Sanna Marinin hallituksen tekemästä lakimuutoksesta, joka hyväksyttiin eduskunnassa viime lokakuussa.
Konkurssilaista poistettiin niin sanottu maksukyvyttömyysolettama, joka syntyy konkurssiuhkaisesta maksukehotuksesta. Kun tätä olettamaa ei ole, on velkojan hankalaa näyttää, että velallinen on muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön.
Lakimuutoksen tarkoituksena oli varmistaa, ettei koronapandemian vuoksi väliaikaisesti vaikeuksiin ajautuneita yrityksiä ajeta konkurssiin.
Lakimuutos on toiminut liiankin hyvin, sillä konkurssien lasku on tyyntä myrskyn edellä, varoittaa Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna.
”Valittu keino konkurssien estämiseksi ei erottele sitä, milloin yrityksen maksuvaikeudet ovat koronaperäisiä, milloin kyse on muutoin kannattamattomasta tai epäterveestä liiketoiminnasta taikka jopa talousrikoksiin perustuvista hämäräpuuhista”, Linna toteaa blogissaan.
Linnan mukaan myös yrityssaneerausten vähäisyys koronakriisin aikana on epäterve merkki. Tammi–syyskuussa 2020 pantiin vireille ainoastaan 260 yrityssaneerausta, mikä on yksi yrityssaneeraus enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.
”Nyt jos koskaan luulisi, että yrityssaneerausten määrä olisi selvemmin nousussa. Herää kysymys, kaipaisiko yrityssaneerauslaki pikaista väliaikaista muuttamista esimerkiksi niin, että saneerauksen esteeksi (YrSanL 7 §) ei katsota koronaperäisiä maksuongelmia, vaan niitä pidettäisiin väliaikaisina, jollei toisin näytetä”, Linna ihmettelee.
Linnan mielestä on selvää, että valitulla mallilla ei voida edetä kovin kauaa ja ongelmia tulee kosolti. Takaisinsaannit vaikeutuvat, yhtiöitä tyhjennetään epärehellisin keinoin, palkkasaatavia kohtaa palkkaturvan leikkuri, konkurssien valvonta vaikeutuu ja ylipäätään markkinat vääristyvät, kun luonnollista poistumaa ei tapahdu konkurssien kautta, Linna listaa.
Koska perusterveet yritykset tulee auttaa koronakuopan yli, olisi Linnan mielestä parempi malli ollut eritellä, mikä maksukyvyttömyystilanne on koronan aiheuttama, mikä ei.
”Olisi toisin sanoen pidetty voimassa maksukyvyttömyysolettama, mutta samalla säädetty, että koronasta johtuvaa maksukyvyttömyyttä pidetään väliaikaisena. Olisi ollut sitten velallisen asia osoittaa, että yhteys koronaan on olemassa – lienee monilla aloilla itsestään selvää.”
Linnan ehdottama malli olisi tuonut tietenkin työtä tässä matkan varrella tuomioistuimille. Hän ei kuitenkaan usko, että velkojat kuitenkaan turhaan olisivat lähteneet konkursseja hakemaan, jos tietävät, että koronasuoja toimii.
Lykkääntyneet konkurssit merkitsevät myös talousrikosaaltoa, Linna varoittaa. Se tulee tuomioistuinten lisäksi työllistämään syyttäjiä ja ulosottoa samoin kuin konkurssiasiamiehen toimistoa.
