Tunnearvo voittaa yhä Stockmannissa pörssiarvon

Saneerauksessa juoksee hiekka tiimalasissa noin kahdeksan vuotta, mikä vaatii pitkää pinnaa sijoittajilta. 

Mitä Stockmann-tunteisiin tulee, niin pettymys lankeaa suurille omistajille eli Suomen ruotsinkielisille säätiöille, kuten Konstsamfundetille, joka menettää määräysvaltansa Stockmannissa. 

Stockmann joutuu pelastusoperaatiossaan myymään muun muassa Helsingin keskustan lippulaivansa eli tavaratalonsa, mikä nosti tunteiden myllerryksen. 

Rahoittajat eli velkojat ottavat vallan konsernissa. A ja B-osakkeet yhdistyvät saneerauksessa, mitä voi pitää ehkä kaikkein kovimpana takaiskuna etenkin Suomen ruotsinkielisille omistajatahoille. 

Stockmannilla on vakuudettomia velkoja yli 200 miljoonaa euroa, jonka vaihto B-osakkeiksi pudottaa nykyisten suurten omistajien, kuten Konstsamfundetin osuuden alle puoleen. Osuutta osakkeista voi kuitenkin pitää voittona vanhoille omistajille. Ehkä Stockmann-tunteet nousivat pintaan myös saneerausohjelman rakentajissa.   

Konstsamfundet pitää edelleen hallussaan noin kymmentä prosenttia kauppakonsernin osakkeista. Tosin Konstadsfundetin Stockmann omistuksen arvoksi voi laskea vain noin kymmenen miljoonaa euroa maanantaisen hieman yli sadan miljoonan euron pörssiarvon perusteella. 

Osa suurehkoista osakkaista rekisteröi ehkä jo vuosia sitten Stockmannin riskejä, mikä aiheutti osaltaan vääntöä äänivallasta esimerkiksi vuoden 2016 yhtiökokouksessa. Jotkut merkittävät osakkaat, kuten Hartwall Capital, ajoivat silloin yhtiökokouksessa A- ja B-osakesarjojen yhdistämisestä. 

Suomen ruotsinkieliset säätiöt äänestivät osakesarjojen yhdistämisen kumoon. Mikäli yhdistäminen olisi käynyt toteen, olisi jokaisella osakkeella ollut yksi ääni, mikä on nyt käynyt toteen kovimman kautta. 

Konstsamfundetin silloinen toimitusjohtaja Kaj-Gustaf Berg korosti silloin, etteivät itse osakesarjat ole osakkeen arvolle merkittävä, vaan etusijalla on yhtiön tulos. 

Hartwall myi yli vuosi sitten osan Stockmannin osakkeistaan, mutta on pitänyt edelleen noin kymmentä prosenttia kauppakonsernin osakkeiden äänistä. Hartwallin yli vuoden takaista kannanottoa voi osakkeiden myynnin tiimoilta pitää jopa jonkin sortin luovuttamisena Stockmannin kohdalla. 

”Osakkeiden myynnin jälkeen pidämme Stockmannia finanssisijoituksena. Emme enää ole kauppakonsernin aktiivisia omistajia, kuten aikaisempina vuosina”, Hartwall toteaa tiedotteessaan 3. joulukuutta 2019. 

Omistaja-arvon pudotuksesta kertoo, että Stockmannin osakekurssi oli noin seitsemän euroa vuoden 2016 joulukuussa ja maanantain nousupyrähdyksen jälkeen noin 1,30 euron tasolla. Koko Stockmannin markkina-arvo oli vajaa puoli miljardia euroa neljä vuotta sitten ja maanantaina hieman päälle sata miljoonaa euroa. 

Aiemmin pörssiarvoltaan miljardiluokan kauppakonsernin pudotusta voi sinänsä pitää ”katastrofina” sijoittajille, joille pienikin valonmerkki luo yhä ostohaluja ja kurssinousua.  

Konsernin pitkäaikaisin toimitusjohtaja Hannu Penttilä jätti tai joutui jättämään 36 vuoden pestin jälkeen vuoden 2014 elokuussa. Penttilä on saanut liikaakin mustia tahroja maineelleen. Stockmannin hallitukset eivät ilmeisesti ole pysyneet kyydissä kaupan alan tuiverruksessa. 

Penttilän jälkeen on toimitusjohtajia tullut ja mennyt tiuhaan tahtiin. 

Tunnettu poliitikko ja talouselämän vaikuttaja Christoffer Taxell jätti Stockmannin hallituksen puheenjohtajuuden vuonna 2014 eli alamäen kynnyksellä. 

1990-luvun saneerauksissa rahoittajat eli velkojat pilkkoivat ensi töikseen velkaisen konsernin, kuten esimerkiksi Eka-konsernin kiinteistöt ja itse liiketoimintaan erillisiksi yhtiöiksi, mikä lisäsi sijoittajille läpinäkyvyyttä. 

Ehkä sama käy Stockmannin kohdalla. Kiinteistöjen arvot ovat kylläkin valuneet vuosi vuodelta alaspäin taseessa Helsingin ydinkeskustassa. Mutta ostajista tuskin tulee pulaa. Kysymysmerkki on, että millä hinnalla?