Danske Bankin teettämän Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimuksen mukaan neljäsosa suomalaisista on ainakin jossain määrin sitä mieltä, että heistä voisi jossain vaiheessa elämäänsä tulla varakkaita.
Suomalaisten usko vaurastumiseen on kuitenkin laskenut rajusti. Vielä vuonna 2018 reilut 40 prosenttia uskoi mahdollisuuksiinsa vaurastua. Tutkimuksen mukaan vain noin 25 prosenttia suomalaisista uskoi vähintään jossain määrin vaurastumiseensa. Vuonna 2018 sama kysymys on kysytty hieman eri sanamuodolla, mutta ero on suuri: vielä tuolloin 42 prosenttia koki voivansa vaurastua jossakin vaiheessa elämäänsä.
Erityisesti naisten usko tulevaan menestykseensä on miehiä heikompaa. Naisvastaajista jopa 42 prosenttia ei usko lainkaan voivansa tulla varakkaaksi jossain vaiheessa elämäänsä, kun miehissä vastaava osuus on selvästi pienempi, noin 30 prosenttia.
Miesten lisäksi nuoremmat ovat optimistisempia. Yli 55-vuotiasta yli puolet ei usko lainkaan vaurastumismahdollisuuksiinsa, kun 18-24-vuotiaiden joukossa pessimistisesti vaurastumiseensa suhtautuu vain seitsemän prosenttia.
Kyselyyn vastanneista reilu kolmannes kertoi sijoittavansa rahojaan osakkeisiin, arvopapereihin tai vastaaviin. Eniten sijoittajia löytyi ikäluokasta 25-34-vuotta.
”Suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni kiinteässä omaisuudessa, kuten asunnoissa ja autoissa. Vain alle 7 prosenttia varoista on talletuksia, osakkeita tai rahasto-osuuksia. Kansankapitalismi on Suomessa vielä alkutekijöissään, kun verrataan vaikkapa rakkaaseen naapuriimme Ruotsiin, mutta sijoittaminen ja säästäminen onneksi kiinnostavat nuoria aikuisia jatkuvasti enemmän”, toteaa Danske Bank Suomen sijoitusalueesta vastaava johtaja Ville Orava.
Sijoittaminen koetaan nuorten aikuisten keskuudessaan keskivertoa useammin potentiaaliseksi vaurastumisen keinoksi. Sen voi Oravan mukaan huomata myös siitä, että esimerkiksi osakesäästötilejä on Danske Bankissa eniten 25–40-vuotiailla.
Kaikkein hyväksytyimmäksi tavaksi vaurastua koettiin Danske Bankin kyselytutkimuksen mukaan säännöllinen säästäminen ja tiukka kulukuuri. Tämän vaihtoehdon valitsi 43 prosenttia vastanneista. Vuonna 2018 listalla sijalla neljä keikkunut lottovoitto on pitänyt saman sijoituksen hyväksytyimpien tapojen listalla, tämän vaihtoehdon nosti esiin nyt hieman alle kolmannes.
Ville Oravan mukaan suomalaisten olisi hyvä pohtia nykyistä ajatusmalliaan ja huomata, että sijoittaminen on säästämisen muoto, joka palvelee varsinkin mykyisessä korkotilanteessa, kun talletuksille ei saa tuottoa ja sijoittaminen oman sijoitusprofiilin mukaisesti on käytännössä ainoa tapa saada säästönsä kasvamaan.
”Kyselytutkimuksemme tuloksista paistaa erityisesti silmään se, että eri sijoittamisen tavat ovat huomattavasti vähemmän hyväksyttyjä tapoja vaurastua kuin kärkinelikkoon nousseet keinot ja niitä on kolmen hyväksytyimmän vaurastumiskeinon joukkoon valinnut vain alle kymmenesosa vastaajista. Suomalaisten maine lottokansana tulee myös lunastettua, sillä vastaajat näkevät omalla kohdallaan lottovoiton saamisen sekä säännöllisen säästämisen ja tarkan kulukurin keskenään lähes yhtä todennäköisinä tapoina vaurastua”, Orava sanoo.
Oravan mukaan tuloksista voidaan kuitenkin nähdä, että nuorilla on vanhempia ikäluokkia vahvempi usko siihen, että omaan vaurastumiseen voi vaikuttaa myös muulla tavalla kuin lottoamalla.
”On hienoa huomata, että nuoret kokevat itse voivansa vaikuttaa tulevaan taloudelliseen tilanteeseensa ja uskovat vanhempia sukupolvia enemmän vaurastumisen mahdollisuuksiinsa. Se luo osaltaan taloudellista mielenrauhaa.”
Kirjailija Thomas C. Corley haastatteli viiden vuoden aikana rikkaita ihmisiä ja selvitti mikä näitä raha-asioissa menestyneitä yhdisti. Corleyn haastattelemat miljonäärit eivät olleet syntyneet kultalusikka suussa, vaan olivat niin sanottuja tee se itse -miljonäärejä.
Corley havaitsi kaksi erilaista tietä taloudelliseen vaurauteen: riskinottaminen ja säästäminen. Osa rikkaista oli vaurastunut kovalla riskinotolla ja osa oli puolestaan kerännyt suuren pesämunan kurinalaisella ja pitkäjännitteisellä elämäntavalla.