Vuoden 2020 notkahdus listauksissa oikenee vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, ennustaa Helsingin pörssin toimitusjohtaja.
Pörssivuosi päätyi noin kymmenen prosentin nousuun. OMXH-yleisindeksi hipoi myös maanantain kaupankäynnin avauksessa 11 000 pistettä, joka ylittyi vuoden 2008 alussa eli silloisen finanssikriisin kynnyksellä.
Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman luonnehtii kaupankäynnin tasoa ilmaisulla ”hyvä.”
”Hinnanmuodostus on parantunut ja likviditeetti on hyvällä tasolla. Pörssin hinnoittelumekanismi on osoittanut voimansa”, Husman jatkaa ja viittaa samalla osakekurssien reagointia reaalitalouteen.
Kurssit puolittain romahtivat etenkin maaliskuussa pandemian seurauksena. Husman jatkaa, että kauppa kulki maaliskuussakin ihan hyvillä tasoilla ja spreadeillä eli arvopapereiden markkinahintojen osto- ja myyntikurssien välisellä erotuksella. Synkimmät uhkakuvat eivät siten käyneet toteen pandemiasta, mikä hidasti osakemarkkinoiden pitkää ja jyrkkää kurssivaihtelua.
Husmanin mukaan osakkeiden osto- ja myyntihintojen välinen ero on kaventunut, mitä voi pitää myönteisenä merkkinä markkinoille ja sijoittajille.
Koronakriisin hellittäminen tukee listautumisia
Yhtenä valoisana esimerkkinä käy ehkä lentoyhtiö Finnair, jonka osake on kallistunut kaksinumeroisin prosenttiluvuin.
”Pörssin toimitusjohtajana en voi kommentoida markkinoita, mutta näkymä on mielestäni myönteinen vuodelle 2021”, Husman toteaa.
Pandemia ja pörssin alamäki loivat epävarmuutta yrityksiin, jotka kaavailivat vuoden 2020 loppupuolella listautumista pörssin kevyemmin säännellylle First North -kasvumarkkinalle. Husman arvioi, että vuoden 2020 notkahdus oikenee uusissa listauksissa vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
”Jopa seitsemän uutta yritystä saattaa listautua ennen juhannusta. Aikataulut voivat vaihdella eri yritysten kesken.”
Helsingin pörssikään ei ole löytänyt kaikki peittävää selitystä tai syytä sille, miksi uusien yritysten loikkaus pörssiin loppuvuodesta 2020 jäi useilla aikeeksi.
”Meno oli loppuvuodessa uusissa listauksissa hidastempoisempaa verrattuna viime vuoden loppupuolelle. Notkahdusta voi kuitenkin pitää tilapäisenä”, Husman jatkaa.
Vuoden 2020 listautumisia eli uusien pörssiyhtiöiden määrää voi Husmanin mukaan luonnehtia aivan kohtuulliseksi verrattuna Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseihin. Helsingin pörssiin tuli seitsemän uutta yhtiötä, joista neljä lukeutui uusiin ja kolmen listan vaihtajiin. First North listalla on nyt 32 yritystä, joista löytyy vuoden kovimpia nousijoita, kuten Enersense.
Osakesäästötili loi uusia pääomavirtoja
Yli 900 000 sijoittajaa omistaa marraskuun tilastojen mukaan pörssiosakkeita. Osakesäästötilit ovat vauhdittaneet osakeostoja. Arvo-osuustilejä paimentavan Euroclearin mukaan sijoittajat ovat 23. joulukuuta mennessä perustaneet 149 061 osakesäästötiliä, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 700 miljoonaa euroa.
Osakesäästötilit näkyvät Husmanin arvion mukaan uusina pääomavirtoina myös First Northiin listautuneissa yrityksissä. Husman toteaa, että osakesäästötilejä kannatti odottaa lähes ikuisuuden. Pörssijohtaja kiittää sijoitustileistä edellisen hallituksen valtionvarainministeriä Petteri Orpoa (Kok).
”Osakesäästötilit suosivat sijoittamista myös siten, että salkunhoito ei heti vaadi varautumista veroseuraamuksiin.”
Husman arvioi, että piensijoittajat eivät ryhtyneet maaliskuun romahduksessa myyntilaidalle. Lisääntynyt sijoitusosaaminen on luonut pitkäjänteisyyttä sijoittamiseen. Husman korostaa, että osinkoverotus on syytä viedä mitä pikimmin uudistustyön alle.
”Tavoitteena pitää olla neutraali verotus, oli sitten kysymyksessä pörssiyhtiö tai listaamaton yhtiö. Nykyinen verokäytäntö on epäoikeudenmukainen sijoittajaa ja pörssiyhtiötä kohtaan. Listatun yhtiön omistaja joutuu nyt kovemman verotuksen kohteeksi verrattuna listaamattoman yhtiön omistajaan.”
Husman vastaa Helsingin ohella myös Tukholman ja Kööpenhaminan pörssien osakekaupankäynnistä.
”Ruotsin valtio eli maan poliitikot suosivat verolinjauksissaan Suomea enemmän sijoittajaa, joka turvaa pörssiyhtiöille pääomaa ja pyrkii samalla luomaan itselleen vaurautta.”
Kansainväliset suuret yhtiötä hallitsevat Helsingin pörssiä
Top-25 pörssiyhtiötä vastaa noin 90 prosenttia Helsingin pörssin vaihdosta ja loput kymmenen prosenttia jää muille.
Metalli-, metsä ja kemiateollisuuden yhtiöt, kuten Kone, Wärtsilä, UPM ja Neste operoivat samalla tehtaillaan ja tuotteillaan globaalisti. Suurten yhtiöiden painoarvo tulee kansainvälisyyden kautta esiin Helsingin pörssin arvossa.
”Helsingin pörssi on tuottanut maailman pörsseistä parhaiten viimeisten reilun 50 vuoden aikana. Syynä on Suomen kansainväliset yhtiöt, joita on tullut merkittävästi pieneen maahan.”
Entä yksi piensijoittajien suosikeista eli Nokia, joka ei ole oikein vastannut tuotto-odotuksia?
”En ota kantaa yksittäiseen yhtiöön, mutta Nokialla on ollut aikanaan suuret ansiot Helsingin pörssin aseman vahvistumisessa.”
Voiko sitten vuoden 2008 finanssikriisi käydä toteen? Rahoittajat menettivät kriisissä luottamuksen toisiinsa ja maailmassa loppui käteinen. Keskuspankit ovat pandemian aikana pyörittäneet setelikonetta, joka syöttää pääomia sijoittamiseen, mikä taas näkyy nousevina osakekursseina.
Osa pörssipiireistä tuo esiin riskin kurssien pudotuksesta. Pörssiyhtiöt kertovat tammi-helmikuussa muun muassa tuloksistaan ja tilauskertymistään viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Näkymät keväälle ratkaisevat ehkä paljonkin osakekurssien suuntaa ainakin lyhyellä aikavälillä.
