Markkinakommentit

Mitä Joe Biden merkitsee osakemarkkinoille?

Kuva: Gage Skidmore 

Uusi presidentti tuo Yhdysvaltoihin uudenlaisen talouspolitiikan. Sillä saattaa olla vaikutusta myös sijoittajille.

USA:n demokraattisen puolueen presidenttiehdokas Joe Biden aloittaa virkakautensa 20. tammikuuta. Hän saa työlleen vahvan mandaatin, sillä kongressissa sekä edustajainhuoneessa että senaatissa on seuraavat kaksi vuotta demokraattien enemmistö.

Kaikkia lakeja Biden ei saa läpi kongressin yksinkertaisella määräenemmistöllä, mutta on joka tapauksessa selvää, että hänellä on mahdollisuuksia ajaa omaa politiikkaansa.

Sijoittajien kannalta suurin mielenkiinto kohdistuu tietysti talouspolitiikkaan.

Talouspolitiikassa keskeinen mielenkiinnon kohde on finanssielvytys koronakriisin keskellä. Kuinka paljon ja millaisia uusia tukipaketteja Biden ajaa läpi?

Yhdysvaltain kongressin demokraatit ja republikaanit pääsivät joulukuun lopulla useiden kuukausien väännön jälkeen sopuun lähes 900 miljardin dollarin elvytyspaketista koronaepidemian vaikutuksia varten. Myös virkakauttaan päättävä presidentti Donald Trump on hyväksynyt tukipaketin.

Tukipaketin mukaan alle 75 000 dollaria eli 61 000 euroa vuodessa ansaitsevat taloudet saavat valtiolta 600 dollarin sekin. Tulojen noustessa tukisumma pienenee asteittain. Tukipakettiin kuuluu lisäksi yritys- ja maataloustukia sekä 300 dollarin viikoittainen korotus työttömyyskorvauksiin maaliskuun loppuun saakka.

Lisäksi paketilla rahoitetaan rokotteiden jakelua eri osavaltioihin ja tarjotaan taloudellista apua esimerkiksi koronakriisistä kärsineille yrityksille, kouluille ja terveyspalveluiden tuottajille.

Lisää finanssielvytystä on tulossa

Tuorein tukipaketti oli kuitenkin selvästi pienempi kuin mitä demokraatit ja Trump ajoivat. He olisivat halunneet nostaa potin peräti 2000 miljardiin dollariin, mutta nykyisen senaatin enemmistönä olevat republikaanit torppasivat sen.

Lisää elvytystä saattaa kuitenkin olla tulossa.

Kokonaiselvytyspotti saattaa vielä nousta 2000 miljardiin dollariin, koska Biden kannattaa sitä ja demokraateilla on valta kongressissa.

Toisaalta on myös mahdollista, että demokraattien johtaessa myös talouden rajoitustoimet kiristyvät, muistuttaa Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava Nordean viikkokatsauksessa. Se puolestaan hidastaisi talouden elpymistä.

Onko teknologiaosakkeiden kulta-aika jo ohi?

Mennyt vuosi 2020 oli vahvasti kasvuosakkeiden ja teknojättien juhlaa osakemarkkinoilla. Teknologiasektorin voittokulun jatkuminen vielä tänä vuonnakin näyttää kuitenkin epävarmalta, arvioi Handelsbanken aamukatsauksessaan.

Teknologiasektorin epävarmuudesta saatiin pankin mukaan esimakua jo marraskuussa, kun uutiset lupaavista rokotteista saivat sijoittajat kärsimättömiksi ja kiihdyttivät pörssinousua aivan muilla toimialoilla. Se kielii mahdollisesta sektorirotaatiosta, eli kasvuyhtiöiden ja arvo-osakkeiden tuottojen kääntymisestä arvo-osakkeiden suuntaan talouden syklien mukaan.

“Muutoksen tuuli synnytti sektorien välille rotaatiota, jossa rahaa virtasi eniten kärsineille toimialoille, kuten energiaan, pankkeihin ja matkailuun. Heikosti menestyneet arvo-osakkeet ovat alkaneet taas kiinnostaa sijoittajia ja kasvuosakkeiden hohto näyttää puolestaan jo hieman himmenevän”, pankki toteaa.

Nordean Hertta Alava arvioi, että Joe Bidenin ajan odotettavissa oleva elvytys ja investoinnit nostattivat erityisesti suhdanneherkkien osakkeiden kursseja.

Teknologiayhtiöt eivät välttämättä ole innoissaan Joe Bidenin presidenttikaudesta.

”Sen sijaan suurten teknologiayhtiöiden ensireaktio oli vaisumpi. Demokraattien odotetaan tarkastelevan suurten teknojen monopoliasemaa kriittisin silmin, ja sektorille voi olla luvassa suurempaa regulaatiota”, Alava muistuttaa.

Nouseeko yritysverotus?

Alavan mukaan suuret teknojätit voivat kärsiä myös keskivertoa enemmän Bidenin verouudistuksesta, mikäli hän pyrkii perumaan Trumpin vuoden 2017 verouudistuksen vaikutukset.

”Trumpin verouudistus laski yritysveron 35 %:sta 21 %:iin, ja erilaiset yksityiskohdat hyödyttivät suuria teknologiayhtiöitä keskivertoa enemmän. Biden aikoo nostaa yritysveroa 21 %:sta 28 %:iin, mutta ajoitus on epävarma heikon taloustilanteen vuoksi. Kahden vuoden päästä on kuitenkin välivaalit, jonka jälkeen senaatti voi jälleen siirtyä republikaaneille. Uudistuksia voi siis olla syytä tehdä alkupainotteisesti”, Alava pohtii.

Myös mahdollinen korkojen nousu ruokkii sektorirotaatiota. Alavan mukaan lieväkin koronnousu voi vauhdittaa osakemarkkinoiden sektorirotaatiota kasvuyhtiöistä arvo-osakkeisiin.

”Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainan korko nousi viime viikolla pitkästä aikaa yli prosenttiin. Taso on toki vielä matala, mutta nyt on aikaisempaa todennäköisempää, että tänä vuonna saavutetaan 1,5 %:n seuraava rajapyykki. Keskuspankkikorkoon ei odoteta muutoksia, joten korkokäyrä jyrkentyy”, Alava toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös