Yrittäjyys

Kasvuyrittäjyyden edistäminen on parasta työllisyyspolitiikkaa

Suomessa on vielä paljon tehtävää, että täällä päästään kasvuyrittäjyyden lukujen osalta muiden Pohjoismaiden tasolle.

Suomen hallitusta on arvosteltu syksyn aikana työllisyyttä edistävien rakenneuudistusten lykkäämisestä. Joulukuussa hallitus otti suuren harppauksen päätöksien tiellä kertomalla poistavansa eläkeputken asteittain vuoteen 2025 mennessä. Työntekijöitä koskevilla päätöksillä ei kuitenkaan ratkaista kansalaisten työllistymisen ydinasiaa, jonka lähtökohta on yritysten yleinen halukkuus palkata uusia työntekijöitä.

Yritysten rekrytointipäätöksien taustalla on yleensä liiketoiminnan kasvu. Näin ollen on selvää, että suurin osa uusista työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin.

Alma Median tytäryhtiö Alma Talent on tutkinut suomalaisia kasvuyrityksiä jo yli 10 vuoden ajan. Sen tekemän Kasvajat-tutkimuksen mukaan 3-5 prosenttia yrityksistä luo peräti 50-80 prosenttia uusista työpaikoista. 

Alma Talent määrittelee kasvuyhtiöiksi yritykset, joiden liikevaihto on yli puoli miljoonaa euroa ja edellisen kolmen vuoden liikevaihdon vuotuinen annualisoitu kasvu on ollut alan keskimääräistä kasvua yli 10 prosenttiyksikköä korkeampi.

Yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistäminen toisi Suomeen osaajia

Tilastojen mukaan Suomi on kasvuyrittäjyydessä takamatkalla muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Suomen heikompaan tilanteeseen liittyy moninaisia syitä, mutta niistä keskeisimmät kohdistuvat yrityksen perustamiseen ja sen alkuvaiheeseen.

Muissa Pohjoismaissa (erityisesti Ruotsissa ja Norjassa) pääomasijoittajien rooli yrityksien alkuvaiheen rahoittajana on aktiivisempi. Pääomasijoittajat ovat nuorille yrityksille elintärkeä rahoituskanava, sillä perinteistä pankkirahoitusta ei yleensä ole tarjolla siinä vaiheessa.

Yritysten kasvun esteisiin liittyy rahoituksen lisäksi myös muita haasteita. Yksi tärkeimmistä on osaavan ja motivoituneen työvoiman löytäminen. Suomen asukasluku on noin 5,5 miljoonaa, joten osaavien henkilöiden lukumäärä on monilla aloilla väistämättä pienempi kuin useissa kilpailijamaissa.

Ulkomailta tulijoille Suomen ankara verotus korkeissa tuloluokissa, kylmä ilmasto, sekä vaikeasti opittava kieli, näyttäytyvät usein haastavina. Varsinkin jos vaihtoehtona on muutto matalan verotuksen ja lämpimämmän ilmaston maahan. Toisaalta etätyöskentelyn suosion nopea kasvu voi jatkossa mahdollistaa ulkomaisen osaamisen hankkimisen helpommin yli rajojen.

Suomen talouskasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta olisi kuitenkin kriittistä saada maahamme lisää osaavia ihmisiä. Siinä keskeistä roolia verotuksen ja muiden aiemmin mainittujen tekijöiden lisäksi näyttelevät ammattikorkeakoulut ja yliopistot, joiden toimintaan tulisi panostaa enemmän resursseja, jotta Suomeen tulisi enemmän ulkomaisia opiskelijoita.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yrittäjyyskasvatus sekä oppilaitosten kontaktit yrityselämään ovat lisäksi avainasemassa ulkomaisten opiskelijoiden saamiseksi töihin suomalaisiin yrityksiin.

Suomalaisten englannin kielen osaaminen on keskimäärin maailman huipputasoa, mutta siitä huolimatta useat organisaatiot edellyttävät suomen kielen taitoa. Tähän epäkohtaan olisi syytä puuttua, sillä se heikentää ulkomaalaisten työllistymistä, josta aiheutuva kustannus on korkea yhteiskunnalle.

Uuden työntekijän palkkaamisen kustannukset hidastavat yritysten kasvua

Useilla pienillä yrityksillä kasvu pysähtyy vaiheeseen, jolloin ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on ajankohtaista.

Haasteena rekrytoinnissa on, että uuden työntekijän tulisi tuottaa yritykselle myyntikatetta yli työntekijän kustannusten ts. palkan ja palkan sivukulujen verran, jotta palkkaaminen olisi yritykselle taloudellisesti kannattavaa.

Palkkaamisen kynnystä saataisiin matalammaksi palkan sivukuluja karsimalla, sekä kannustamalla paikalliseen sopimiseen, jotta yritys ja työntekijä voisivat neuvotella kumpaakin osapuolta tyydyttävän ratkaisun. Paikallisen sopimisen ansiosta yritys uskaltaisi useammin ottaa riskin uuden työntekijän palkkaamisesta.

Poliittisella rohkeudella moni yrittäjyyden ongelmakohta olisi ratkaistavissa tavalla, joka parantaisi talouskasvua ja työllisyyttä huomattavasti nykyiseltä tasolta.

Rohkeiden poliittisten päätöksien tarve ei koske ainoastaan Suomea. Työvoiman liikkuvuuden osalta EU-maiden tulisi tehdä nykyistä huomattavasti enemmän yhteistyötä. Yksin emme pärjää Yhdysvaltojen tai Kiinan kaltaisille maille globaalissa kilpailussa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös