KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Kulutusluottojen korkokaton jatko hämmentää velallisia

Keväällä 2020 koronavirus alkoi voimakkaasti leviämään Suomessa. Jo aikaisessa vaiheessa oli selvää, että yhteiskunnan sulkua seuranneet yritysten lomautukset ja irtisanomiset tulevat vaikuttamaan negatiivisesti monen kuluttajan henkilökohtaiseen talouteen. 

Hallitus päätti asettaa kulutusluotoille uuden väliaikaisen korkokaton 1.7.2020-31.12.2020 väliselle ajalle turvatakseen ja helpottaakseen heikossa asemassa olevien kuluttajien asemaa. Korkokatossa rahaluottojen korko laskettiin 10 prosenttiin aikaisemmin voimassa olleesta 20 prosentista ja kuluttajalainojen suoramarkkinointi kiellettiin kokonaan. Luottokortit ja hyödykesidonnaiset osamaksusopimukset jätettiin väliaikaisen lain ulkopuolelle.

Lakiesityksen kritisoiduin piirre oli, ja on edelleen se, että se asettaa lainatuotteiden tarjoajat eriarvoiseen asemaan. Perinteiset pankit voivat edelleen periä luottokorttilainasta (jota kuluttaja voi rahalainan tavoin siirtää verkkopankissa tililleen) 20 % korkoa. Samaa korkoa voidaan veloittaa myös kauppojen osamaksusopimuksissa, joilla kuluttajat rahoittavat erilaisia arjen hankintojaan.

Väliaikaisessa laissa oli myös toinen ongelma: koska korkokatto asetettiin koskemaan vain 1.7.2020-31.12.2020 välillä otettua lainaa, monet tuona aikana solmitut lainasopimukset sisälsivät kohdan, jonka mukaan lainan korko palaa “lainasopimuksen mukaiseksi vuoden 2021 tammikuussa”. Käytännössä siis heinäkuussa 2020 kymmenellä prosentilla ja viideksi vuodeksi otetun 10 000 euron kulutusluoton korko voi tätä kirjoittaessa olla jo noussut 20 prosenttiin.

Väliaikaisen lain väliaikainen jatko

Vuoden toiseksi viimeisenä päivänä eli 30.12.2020 Sauli Niinistö vahvisti nimikirjoituksellaan lain, jolla päätettiin edelleen jatkaa heinäkuussa voimaan tullutta väliaikaista korkokattoa ajalle 1.1.2021 – 30.9.2021.

Monien rahoitusalan toimijoiden suureksi pettymykseksi luottokortteja tai osamaksusopimuksia ei vieläkään otettu sääntelyn piiriin. Ainoa konkreettinen muutos oli, että jatkossa kuluttajalle pitää selkeästi “varoitus” merkillä ilmoittaa, mikäli lainan korkotaso nousee väliaikaisen sääntelyajan jälkeen.

Korkosääntelyn jatkoesitykseen ja sitä koskeneisiin lausuntoihin pääsee tutustumaan  Oikeusministeriön sivustolla. Aineistosta löytyy hyvin mielenkiintoisia lausuntoja, jossa monet rahoitusalan toimijat vahvistavat jo ennalta pelätyn näkemyksen: väliaikainen korkokatto aiheutti sen, että pienituloiset, työttömät tai pätkätyöläiset eivät saa lainaa käytännössä enää ollenkaan. Sen sijaan hyvätuloiset saavat edelleen lainaa ja hieman aikaisempaa edullisemmin.

Hieman kärjistäen voisi siis todeta, että ne jotka tarvitsivat lainaa kaikkein eniten, rajattiin korkokatolla kokonaan pois markkinaehtoisen luototuksen piiristä. Tällaisille kuluttajille ainoaksi vaihtoehdoksi jäi käytännössä sosiaalinen luotto tai ne kalliit osamaksusopimukset, joiden korko oli eräiden havaintojen perusteella sääntelyn aikana vain noussut.

Heinäkuusta 2020 eteenpäin jotkut lainapalvelut käyttivät 10 prosentin korkokattoa markkinointiviestinä, jossa kehotettiin kilpailuttamaan vanhat lainat matalan koron aikana. Oletettavasti moni maksukykyinen kuluttaja löysikin esimerkiksi edullisen yhdistelylainan korkokaton ansiosta.

Nyt tammikuussa 2021 moni elää kuitenkin tilanteessa, jossa lainojen uudelleenkilpailutus voi olla jälleen kerran paikallaan. Korkokaton jatko vuodelle 2021 ei nimittäin koske loppuvuonna 2020 otettuja lainoja. Nämä lainat on itse kilpailutettava uudelleen, mikäli haluaa hyötyä tammikuussa jatkuneen lain hyödyistä.

Jos 1.7.2020-31.12.2020 välisenä aikana otetun lainan korko on nyt noussut yli 10 prosenttiin, sen kilpailuttaminen uudelleen mitä todennäköisimmin kannattaa. Myös luottokorttivelat ja osamaksut kannattaa viimeistään nyt kilpailuttaa ja mahdollisuuksien mukaan maksaa pois edullisemmalla lainalla.

Miten ja missä kilpailuttaa lainat uudelleen vuonna 2021?

Moni kuluttaja voi hämmentyä erilaisten pankkien, rahoituslaitosten ja lainankilpailuttajien määrästä. Lainojen uudelleenjärjestelyä mainostetaan runsaasti mediassa, mutta missä se kannattaisi tehdä?

Puolueettomalla Korkovartija.fi sivustolla voi vertailla eri pankkien ja rahoituslaitosten lainojen lisäksi myös lainanvälittäjiä. Eniten eri medioissa mainostavat lainapalvelut ovat nimenomaan näitä niin sanottuja lainanvälittäjiä ja -kilpailuttajia, jotka ottavat lainahakemuksia vastaan ja välittävät ne eteenpäin jopa kymmenille heidän kanssaan yhteistyössä oleville pankeille.

Lainanvälittäjät tuovat eittämättä paljon arvoa kuluttajalle, koska lainan kilpailuttaminen tällaisen palvelun avulla säästää sekä aikaa että rahaa. Monen voi kuitenkin olla vaikea arvioida, mitä välityspalvelua kannattaisi käyttää.

Vaikka jokainen lainanvälityssivusto tietysti mainostaa olevansa se paras lainankilpailuttaja, on selvää, että palveluissa on eroja. Korkovartija arvioi lainanvälittäjiä ja muodostaa kuluttajille suosituksia muun muassa asiakaspalvelun laadun ja lainanvälittäjän yhteistyöpankkien määrän perusteella. Sivustolla voi lukea arvosteluja esimerkiksi suosituista Omalaina tai Zmarta -palveluista.

Vertailusivustojen käyttäminen on aina järkevää, olipa kyseessä sitten esimerkiksi lentojen varaaminen, auton vuokraaminen tai kulutusluoton ottaminen. Puolueeton toimija, joka ei myy omaa tuotettaan, on kaikkien etu.

Kuluttajalainoja tarjoavat Suomessa tänä päivänä kivijalkapankit kuten esimerkiksi Nordea, netissä toimivat pikavippiyritykset kuten Blue Finance ja myös ulkomaiset rahoituslaitokset kuten Bank Norwegian. 

Näiden kymmenien toimijoiden lisäksi netti on täynnä lainanvälittäjiä. Ei siis ihme, että kuluttaja on hieman ihmeissään, että mistä se lainan kannattaa ottaa tai missä lainojen vertailu onnistuu luotettavasti.

Hieman aiheeseen perehtymällä voi kuitenkin suhteellisen vaivattomasti löytää hyvän vertailupalvelun sekä sopivan pankin itselleen. Yksi tärkeimpiä muistettavia asioita lainanhaussa on se, että luotonantajien listahinnoille ei kannata antaa paljoakaan painoarvoa. Markkinoidut korot ovat lähes aina täysin viitteellisiä. 

Ainoa tapa selvittää todelliset kustannukset juuri omalle lainalle, on pyytää yksilöity lainatarjous joko suoraan pankista tai välittäjän kautta. Onneksi lainatarjouksen pyytäminen on ilmaista eikä lainaa tarvitse ottaa, mikäli korko tai muu asia tarjouksessa ei miellytä.

Tammikuussa 2021 tärkeintä on selvittää, että millä tasolla omien nykyisten lainojen voimassa oleva korko on juuri nyt, ja mikä uuden lainan korko tulisi olemaan syyskuun 2021 jälkeen. Vasta tämän tiedon jälkeen voi tehdä viisaita päätöksiä lainan kilpailutukseen liittyen.

Kiireellisesti voimaansaatetut lait aiheuttavat ongelmia

Koronaviruksen nojalla kiireellisesti tehdyt lakimuutokset ovat aiheuttaneet yleistä kritiikkiä ja on selvää, että jälkipyykkiä pestään vielä pitkään.

Kuten artikkelin alussa todettiin, kuluttajalainojen korkosääntelyä koskevat nopeat päätökset ja eri lainamuotojen epäreilu kohtelu on otettu vastaan rahoitusalalla nihkeästi. Tämä on luonnollisesti täysin ymmärrettävää. 

Yritykset argumentoivat, että laki puuttuu elinkeinovapauteen ja tekee liiketoiminnan suunnittelusta mahdotonta. Kolhua ottaa myös yhdenvertaisuusperiaate. Monet toimijat vaativat, että väliaikainen korkokatto pitäisi saada perustuslakivaliokunnan tarkasteltavaksi.

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaani Juho Saari kirjoitti lausuntoonsa alkuperäisestä lakiehdotuksesta, että hallitus ei antanut mitään perusteluita sille, miksi 10% korko on parempi kuin esimerkiksi 9% tai 11% korko. Hänen mukaansa arvo perustunee poliittiseen harkintaan, jollaista voidaan pitää kaikissa muissa kuin tällaisissa poikkeustilanteissa ongelmallisena.

Saari oletettavasti viittaa tällä siihen, että hyväksyttävän korkotason valinta kulutusluotoille pitäisi Suomessa olla pääasiallisesti asiantuntijoiden tehtävä, ei kansanedustajien.

Mielenkiintoista Oikeusministeriön lausunnoissa oli myös se, miten Takuusäätiö kommentoi väliaikaisten lakien “ketjuttamista”. Takuusäätiön Minna Backman-Grönqvistiä suoraan lainatakseni: “kuluttajan voi olla vaikea ymmärtää ja tietää, mitä sääntelyä missäkin kohtaa noudatetaan”.

Tästä vuodesta tulee mitä todennäköisemmin kuluttajaluottojen osalta jälleen varsin mielenkiintoinen. Mitä hallitus tekee tämänhetkisen väliaikaisen lain kanssa? Jatkuuko sekin, vai palataanko takaisin normaaliin? Jos jatkuu, jatkuuko se edelleen koronan perusteella väliaikaisena, vai kenties toistaiseksi voimassa olevana? Mikäli kyllä, tuodaanko luottokortit ja osamaksut vihdoin rahaluottojen kanssa samalle viivalle?

Kysymyksiä on paljon ja vastauksia tässä vaiheessa varsin vähän. Asiat, joita sopii toivoa tulevilta päätöksiltä ovat johdonmukaisuus, ennustettavuus ja rahoitusalan toimijoiden tasapuolinen kohtelu.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös