Sijoitusmaailman tämän viikon kuumin puheenaihe on ollut keskustelupalvelu Redditin suosittu Wallstreetbets-ryhmä, jonka jäsenet onnistuivat joukkovoiman avulla nostamaan useiden yhtiöiden pörssikursseja villiin nousuun.
Esimerkiksi yhdysvaltalaisen videopelikauppa GameStopin osake sulkeutui vielä perjantainakin lähes 70 prosenttia ja elokuvateatteriketju AMC Entertainmentin osake yli 50 prosenttia edellispäivää korkeammalla, vaikka kumpikin osake nousi jo aikaisemmin viikolla satoja prosentteja edellisviikkoon nähden. GameStopin ja AMC:n lisäksi samankaltaisia kurssinousuja on tällä viikolla nähty muun muassa Nokian ja BlackBerryn osakkeilla.
Piensijoittajien joukkovoima vastaan ammattishorttaajat
Ainakin osalla Wallstreetbets-ryhmän jäsenistä on ollut tavoitteena nostaa nimenomaan sellaisten yhtiöiden osakekursseja, joita on myyty poikkeuksellisen paljon lyhyeksi eli niin sanotusti shortattu. Reilusti yksinkertaistaen lyhyeksi myydessään sijoittaja veikkaa shorttaamansa yhtiön kurssin laskevan tulevaisuudessa, eli toimii juuri päinvastoin kuin sijoittaessa tavallisesti toimitaan.
Wallstreetbets-ryhmän jäsenet ymmärsivät, että jos poikkeuksellisen paljon lyhyeksi myytyjen osakkeiden kurssit nousisivat nopeasti, niin osaketta shortanneet sijoittajat ajautuisivat niin kutsuttuun short squeeze -tilanteeseen, jossa lyhyeksi myyjien täytyy luopua shorttipositiostaan nopeasti. Shorttiposition voi sulkea vain ostamalla position kokoa vastaavan määrän osakkeita markkinoilta, joten käytännössä lyhyeksi myyjät joutuivat haalimaan osakkeita markkinoilta pakon edessä siitä huolimatta, että osakkeen arvo oli noussut pahimmillaan monikymmenkertaiseksi ilman mitään näennäisesti järkevää syytä.
Short squeeze on aiheuttanut monille siihen langenneille institutionaalisille sijoittajille huomattavia tappioita. Esimerkiksi GameStopia lyhyeksi myynyt Melvin Capital -hedgerahasto kärsi tapauksen vuoksi miljardien dollarien tappiot ennen kuin rahasto onnistui irrottautumaan GameStop-sijoituksistaan viime keskiviikkona.
Tapaus on herättänyt sijoittajapiireissä paljon keskustelua siitä, ovatko GameStopin ja muiden yhtiöiden osakekursseja short squeezen takia nostaneet sijoittajat syyllistyneet markkinoiden laittomaan manipulointiin. Toistaiseksi kenelläkään ei kuitenkaan ole kysymykseen vastausta, sillä tiettävästi vastaavaa tapausta ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut finanssimarkkinoilla.
Kurssimanipulointi on laitonta myös Suomessa, mutta se johtaa harvoin tuomioon
Tapaus on herättänyt paljon keskustelua myös Suomessa, sillä myös meillä pörssikurssien kurssimanipulaatio on laitonta. Tämän vuoksi esimerkiksi Finanssivalvonnan edustaja varoitti hiljattain Kauppalehden haastattelussa, että keinotekoinen vaikuttaminen pörssiosakkeiden kurssiin saattaa johtaa Suomessa jopa vankeusrangaistukseen.
Suomessa kurssimanipulaatiokeskustelu on ollut muutenkin alkuvuodesta pinnalla, sillä Helsingin pörssissä listatun Tulikiven epäiltiin joutuneen vuodenvaihteessa manipulaatioyritysten kohteeksi.
Pörssiosakkeisiin liittyvästä kurssimanipulaatiosta on säädetty rikoslain 51. luvussa, joka käsittelee arvopaperimarkkinarikoksia. Markkinoiden manipuloinnista on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi, törkeästä markkinoiden manipuloinnista taas vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Kummassakin tapauksessa myös yritys on rangaistavaa.
Tilastojen valossa vaikuttaa kuitenkin siltä, että markkinoiden manipulointiin liittyvät tuomiot asettuvat yleensä rangaistusasteikoiden alapäähän.
Salkunrakentaja kävi läpi kaikki Suomessa annetut markkinoiden manipulointiin liittyvät käräjäoikeuksien tuomiot vuosilta 2015–19. Tilastoista ilmenee, että Suomessa on näiden viiden vuoden aikana tuomittu markkinoiden manipulointiin liittyen yhteensä vain kuusi ihmistä. Tuomituista yksi sai maksettavakseen päiväsakkoja, viisi muuta taas tuomittiin lyhyisiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.
Vuoden 2020 tuomiotilastoja ei ole vielä julkaistu, mutta Finanssivalvonnan mukaan tuolloin tuomittiin ainakin yksi henkilö lisää.
Sakkotuomio on tarkastelujakson tuomioista ainoa, joka on annettu perusmuotoisesta markkinoiden manipuloinnista. Vuonna 2015 tuomittu sakkorangaistus oli suuruudeltaan 50 päiväsakkoa, josta kertyi tuomitun tuloilla maksettavaa yhteensä 24 300 euroa.
Kaikki ehdolliset vankeusrangaistukset on puolestaan määrätty törkeästä markkinoiden manipuloinnista. Viiden teoistaan tuomitun henkilön saamat ehdolliset vankeusrangaistukset vaihtelivat kuuden ja kymmenen kuukauden välillä.
Vaikka myös markkinoiden manipuloinnin yritys on Suomessa kriminalisoitu, ei siitä tuomittu tarkastelujakson aikana yhtäkään ihmistä.
