Tunnusluvut

Osinkoansa ja hyvän osinkotuoton pimeä puoli

Korkean osinkotuoton metsästäminen voi viedä ojasta allikkoon. 

Osingot ovat sijoittajan kannalta syy ylipäätään omistaa osakkeita. Osingot ovat myös aivan keskeisessä asemassa osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuotoissa. 

Siitä huolimatta, etteivät kaikki yritykset maksa osinkoa ovat osingot lopulta juurisyy siihen miksi pörssiosakkeita ylipäänsä halutaan omistaa. Osinkoa maksamattomien yritysten kohdalla kurssinousua kannattelee toivo tulevaisuudessa maksetuista osingoista. 

Pörssisäätiön tekemän sijoittajabarometrin mukaan osinkotuotto onkin yksityissijoittajien kaikista tärkein sijoituskriteeri. 

Sijoittamisessa ei kuitenkaan koskaan pidä luottaa liikaa yhteen tunnuslukuun ja korkeita osinkoja havittelevalle sijoittajalle saattaa olla houkutus tarttua liian hanakasti korkeaa osinkotuottoa tarjoaviin osakkeisiin asiaa sen enempää miettimättä. 

Osingonmaksu vähentää yrityksen käytettävissä olevia resursseja

Osingon maksu tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiö maksaa kertyneistä voittovaroistaan ja kassastaan rahaa ulos sijoittajille. Kaikki osinkoina maksetut rahat ovat pois yrityksen kasvuinvestoinneista. 

Jos yrityksen osingonjakosuhde (eli se osa joka tuloksesta jaetaan osinkoina) on korkea, voi se olla merkki yrityksen kasvumahdollisuuksien puuttumisesta.

Siksi uutiset suomalaisten pörssiyritysten maksamista ennätysosingoista voivat olla harhaanjohtavia. Ennätysosingot luovat mielikuvaa toimivasta taloudesta ja lyhyellä aikavälillä niiden voidaan nähdä lisäävän valtion saamia verotuloja. 

Todellisuudessa kyse voi kuitenkin olla entistä heikommasta taloustilanteesta, jossa yritykset eivät uskalla investoida ja päättävät jakaa näin säästyneet varat osinkoina sijoittajille.

Investoinnit synnyttävät työpaikkoja, ja siksi koko Suomea koskeva kasvanut osingonmaksuhalukkuus voi valtiontalouden kannalta olla itse asiassa negatiivinen signaali.  

Varo osinkoansaa

Osakepoimijan on hyvä muistaa, että mitä enemmän osake laskee, sen korkeammaksi osinkotuotto nousee. 

Kun osinkoa maksava yritys joutuu ongelmiin, lähtee sen osakekurssi laskuun. Syy on selvä. 

Ongelmien takia yrityksen tulevaisuudessa tapahtuva tuloksentekokyky on uhattuna. Tämä saa osan sijoittajista myymään osakkeensa, kun taas toiset eivät suostu ostamaan osaketta kuin alennettuun hintaan. 

Pelkkää osinkotuottoa tuijottava sijoittaja tulee siis valinneeksi salkkuunsa juuri niitä yrityksiä, joiden liiketoiminnan odotetaan heikentyvän. 

Korkea osinkotuotto voi myös antaa vääriin asioihin perustuvaa turvallisuuden tunnetta. 

Kurssivaihtelun tuoma riski voi tuntua pienemmältä, jos osinko on iso. Todellisuudessa kurssilaskun todennäköisyys on suurin juuri korkean osinkotuoton yrityksissä.

Korkea osinkotuottoprosentti kun on nimenomaan heikkolaatuisen liiketoiminnan tunnusmerkki ja juuri yrityksen liiketoiminta on se mikä osakekursseja pitkässä juoksussa ohjaa. 

Kasvava osinko ei itsessään takaa mitään 

Yksi hyvä osinkovuosi ei takaa tuottoa. Siksi osa sijoittajista vannoo kasvavan osinkotuoton nimiin ja uskoo näin toimien välttävänsä osinkoansat.

Periaatteessa ajatus on oikea. Kannattavasti kasvava yritys pystyy turvallisesti kasvattamaan osinkoaan vuodesta toiseen. 

Sijoittajan ongelmana on, että osinkoa pystyy kasvattamaan myös kestämättömällä tavalla. 

Kestämätön osingonmaksu tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa tuloksesta maksetaan sijoittajille osinkoina ja yhä pienempi osa tuloksesta investoidaan takaisin liiketoimintaan. 

Norjalainen Seadrill on esimerkki siitä, miten kasvava osinkotuotto ei itsessään takaa turvallista sijoitusta. Seadrillin osake tarjosi keväällä 2014 hintaan, joka antoi kymmenen prosentin osinkotuoton. Osinkokin oli kasvatettu suhteellisen tasaisesti vuosien 2010 ja 2014 välisenä aikana. 

Ongelma oli, että yrityksen kassavirta oli negatiivinen eli käytännössä osingot maksettiin ottamalla lisää velkaa. Tämä siitä huolimatta, että yrityksellä oli jo ennestäänkin merkittävästi velkaa taseessaan. 

Seadrillin kovan luokan riskinotto realisoitui lopulta ja muutamaa vuotta myöhemmin konkurssina.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös