Vuosi 2021 alkaa toiveikkaissa tunnelmissa, arvioi Taalerin allokaatioratkaisujen johtaja Lassi Järvinen. Toiveikkuus johtuu arvioon, että rajun taantuman jälkeen koronapandemia saadaan kuriin.
”Tämän hetken ennusteiden mukaan näyttää siltä, että laumaimmuniteettiin tarvittava rokotekattavuus saavutettaisiin Yhdysvalloissa ja Euroopassa joskus touko- ja heinäkuun välisenä aikana. Rokotusten aikataulu ja rokotteiden saatavuus on herättänyt keskustelua, mutta haasteilta ei tämän mittakaavan operaatioissa voitane välttyä. Tärkeää on, että merkittäviä esteitä rokotusten etenemiselle ei ole tullut vastaan”, Järvinen toteaa Taalerin markkinakatsauksessa.
Samalla jatkuvan elvytyksen, patoutuneen kulutuskysynnän ja korkean säästämisasteen sekä vahvana jatkavan teollisuustuotannon myötä kasvu saattaa palata rytinällä rajoitusten poistuessa, Järvinen uskoo.
Koronaelpymiseen liittyy myös riskejä.
Yksi yhä useamman sijoitusasiantuntijan mainitsema riski on inflaation kiihtyminen. Inflaatio-odotukset ovat jo nousseet yllättävänkin nopeasti Yhdysvalloissa. Lisäksi USA:n 10-vuoden valtiolainan korko on inflaatio-odotusten nousun vuoksi noussut nopeasti.
Vielä viime elokuussa 10-vuoden lainan korko kävi alle 0,41 prosentissa, mutta nyt se on noussut jo lähes 1,15 prosenttiin. Korko on kuitenkin vielä kaukana esimerkiksi vuoden 2018 huipusta, joka oli yli 3,2 prosenttia.
Konkarisalkunhoitajan ja sijoittaja Hannu Angervuo muistutti SalkunRakentajan haastattelussa, että sijoittajan pitää nyt seurata tarkkaan juuri Yhdysvaltain 10-vuotisten valtiolainojen korkoja, joiden nousuvire alkaa ennakoida inflaatio-odotuksia. Angervuo on rekisteröinyt, että Yhdysvaltain keskuspankin sanastoon on ilmaantunut ilmaisu “papersnapping”, joka viestii likviditeettivetoiselle elvytykselle loppuvihellystä kuluvan vuoden aikana.
Taalerin Lassi Järvisen mukaan inflaatioriskejä on kuitenkin osittain liioiteltu. Vaikka rahapoliittinen elvytys on jatkunut koko finanssikriisin jälkeisen ajan, ei inflaatio ole noussut kahden prosentin tavoitteeseen Euroopassa tai Yhdysvalloissa, Järvinen muistuttaa.
Inflaation nousupaineet ovat olemassa, mutta ne ovat vähäisiä, Järvinen uskoo.
”Tilanne on toki koronakriisin myötä muuttunut ja rajoitusten poistuttua kysyntäpiikki ja viime vuoteen nähden korkeat energian hinnat saattavat toki nostaa inflaatiota hetkellisesti. Näkemyksemme on kuitenkin se, että talouden käyttämättömät resurssit, esimerkiksi verrattain korkea työttömyys, johtavat siihen, että pidemmällä aikavälillä inflaatiolla on edelleen varsin vähän nousupaineita.”
Toinen riski on koronapandemian jatkuminen samalla kun finanssi- ja rahapolitiikkaa kiristetään, Järvinen arvioi. Tämä riski on Taalerin mukaan suurempi, kuin inflaatioriski.
”Pidämme koronapandemian jatkoa sekä liian aggressiivista finanssi- ja rahapolitiikan kiristystä alkaneen vuoden tärkeimpinä riskitekijöinä”, Järvinen toteaa.
Vaikka moni asia viittaa siihen, että pandemia saadaan rokotusten myötä kuriin kuluvana vuonna, liittyy koronavirukseen vielä Järvisen mukaan epävarmuustekijöitä.
”Tärkeää onkin seurata rokotusten etenemistä ja niiden vaikutusta tartuntojen kehitykseen. Politiikan kiristystoimet saattavat näyttää houkuttelevilta, mikäli talous kasvaa vauhdilla ja inflaatio kiihtyy. Tärkeää onkin seurata erityisesti keskuspankkien retoriikkaa vuoden edetessä.”
Kaikesta huolimatta Taaleri antaa allokaatiosuosituksissaan edelleen osakkeille ylipainon ja painottaa korkosijoitusten sisällä edelleen luottoriskisijoituksia. Vaihtoehtoisten sijoitusten suosio tuskin hiipuu vuonna 2021, Järvinen toteaa.
Alueista Taaleri uskoo edelleen Yhdysvaltoihin ja vahvasta syklistä hyötyviin kehittyviin markkinoihin. Japanin Taaleri pitää edelleen alipainossa.
Korkosijoitusten sisällä Taaleri luottaa edelleen yritysriskiin yrityslainojen ja riskiyrityslainojen muodossa. Pidemmissä koroissa saatetaan nähdä nousupainetta, mikä Järvisen mukaan heikentää valtionlainojen houkuttelevuutta.
