Rakentamisen suhdannetilanne on edelleen synkkä.
Elinkeinoelämän Keskusliiton tammikuun suhdannebarometrissa suomalaisyritykset arvioivat suhdanteen pysyneen heikkona vuodenvaihteen tienoilla.
Talouden palautuminen koronakriisistä jatkuu kuitenkin lähikuukausien aikana, sillä suhdanneodotukset ovat nousussa.
”Suhdannetilanne on jatkunut heikkona, mutta näkymissä on tapahtunut selvää parantumista viime syksystä. Koronavirus hallitsee yhä tulevien kuukausien talouskuvaa, mutta suhdannenäkemysten nousu kielii jo kriisin jälkeisen vastarannan häämöttävän. Meneekö talouskuva odotetun mukaisesti eteenpäin, riippuu paljon rokotusten aikataulusta”, toteaa EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen.
Tilanne on parantunut huomattavasti loppusyksystä. Koko elinkeinoelämän suhdanneodotukset ovat nousseet saldolukuun -5, kun vielä lokakuussa oltiin -31 pisteen tasolla. Syksystä erityisesti teollisuuden suhdanneodotukset ovat nousseet, mutta myös koronarajoitusten runtelemissa palveluissa odotukset paranivat.
Palvelualat ovat yhä suurin kärsijä koronaviruksessa. Rajoitustoimet iskevät ennen kaikkea palveluiden kulutukseen. Rokotteiden aiempaa nopeampi saatavuus on kuitenkin kohentanut näkymiä, EK toteaa. Kuitenkin talvikuukausille kohdistuu suurta epävarmuutta nimenomaan viruksen leviämisestä ja rokoteprosessin onnistumisesta
johtuen.
Rakentamisen vaikeudet eivät ole hellittäneet
Palvelualat ovat kuitenkin yhä vaikeuksissa, samoin rakentamisessa.
”Palautuminen on Suomessakin tapahtumassa samaa tahtia muun maailman kanssa. Teollisuuden tilanne on helpottamassa, mutta palvelualat kärsivät yhä. Rakentamisessa vaikeudet alkoivat jo ennen koronaa eivätkä ne ole vieläkään helpottaneet. Erot toimialojen ja yritysten välillä ovat yhä suuria”, Pakarinen jatkaa.
Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa -32, kun se lokakuussa oli vain -53. Rakennusalan tulevaisuuden näkymiä painaa jo ennen koronaa alkanut laskusuhdanne. Etenkin uudisasuntorakentaminen on hiljenemässä usean vilkkaan vuoden päätteeksi.
Rakentamisen uusien tilausten määrä kohentui aavistuksen loppuvuoden aikana, mutta taso on suhdannebarometrin mukaan edelleen selvästi alle normaalina pidetyn. Kansantalouden investointikehitykseen rakentamisen hiljeneminen vaikuttaa tänä vuonna voimakkaasti eikä parempaa ole luvassa ennen kuin uudisrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrissä nähdään käänne parempaan.
Suomen talouden rakenneongelmat pysyvät
Vastaajayrityksistä 38 prosenttia koki riittämättömän kysynnän ongelmaksi.
Toiseksi eniten ongelmia aiheutti osaavan työvoiman saatavuus. Heikosta suhdanteesta huolimatta 14 prosenttia vastaajista raportoi osaavan työvoiman saatavuuden ongelmaksi. Työikäisen väestön väheneminen heijastuu yritysten toimintaan koko ajan enemmän.
Suomea rasittavat edelleen tutut rakenneongelmat, jotka eivät häviä koronakriisistä selviydyttyä, Pakarinen muistuttaa.
”Suomen taloutta koronakriisi moukaroi viime vuonna kansainvälisesti vertaillen maltillisesti, mutta kriisin jälkeenkin edessä ovat vanhat vaivat. Todelliset ongelmat ovat rakenteellisia ja siksi talouden tuotantopotentiaalia tulisi vahvistaa työllisyys etunenässä. Julkisen talouden ongelmathan ovat koronakriisin myötä vain pahentuneet ja niitä ei velkarahalla voida ratkaista.”
EU-maiden teollisuusyritysten luottamus vahvistui tammikuussa, mutta kuluttajien, vähittäiskaupan ja muiden palveluiden #luottamusindikaattorit laskivat. Koko talouden sentimentti heikkeni lievästi 91,8 -> 91,2. #ecfin pic.twitter.com/1x8rQzXybV
— Jouko Kangasniemi (@kngsnm) January 28, 2021
