Tämä ilmenee OP:n vuosittaisesta suuryritystutkimuksesta, joka mittaa suomalaisten suuryritysten näkemyksiä liiketoiminnan ja talouden kehityksestä. Tutkimukseen vastasi 240 henkilöä yhteensä 161 suomalaisesta tai Suomessa toimivasta suuryrityksestä, ja vastaajia ovat etenkin toimitusjohtajat, talous- ja rahoitusjohtajat sekä liiketoimintajohtajat.
Vaikka investointihalukkuus on laskenut, yritykset ovat valmiina reagoimaan nopeasti, kun kysyntä nousee.
Jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta näkyy suomalaisten suuryritysten kasvuodotuksissa ja strategisissa valinnoissa. Lähes 80 prosenttia suuryrityksistä kertoo valmistautuneensa pitkäaikaiseen matalan kasvun aikaan. Kansainvälisillä markkinoilla yritykset uskovat keskimäärin 0,7 prosentin kysynnän kasvuun, kun Suomen markkinoilla kysynnän kasvua ei edes odoteta.
Samalla vahvasti toimintaansa laajentavien suuryritysten osuus on pudonnut kahdessa vuodessa 24 prosentista 19 prosenttiin.
Aiempiin tutkimusvuosiin verrattuna suuryritysten arviot tulevista investoinneista ovat laskeneet selvästi, OP kertoo. Nykyistä toimintaa turvaavat investoinnit painottuvat tällä hetkellä aineellisiin kohteisiin, kuten tiloihin, koneisiin ja kalustoon. Aineelliset investoinnit ovat kuitenkin defensiivisiä, ja niiden avulla kasvua etsivien suuryritysten osuus romahti vuodessa jopa 13 prosenttiyksikköä.
Vaikka investointihalukkuus on heikentynyt, lähes 85 prosenttia suuryrityksistä vakuuttaa olevansa valmis tekemään investointeja nopealla aikataululla, mikäli kysynnän ennustetaan kasvavan. Suunnitellut aineettomat investoinnit keskittyvät ennen kaikkea uuteen liiketoimintaan, esimerkiksi digitaalisiin jakelukanaviin ja ansaintamalleihin.
”Koronapandemiasta syntyneet haasteet heijastuvat yritysten vuotta 2021 koskeviin valintoihin. Esimerkiksi investointikyvykkyyttä löytyy, mutta investointien painoarvo on selvästi heikompi kuin edellisvuosina. On kuitenkin positiivista, että koronavuosi on valmentanut yrityksiä toimimaan yhä ketterämmin ja etsimään uusia kasvualueita”, kertoo Katja Keitaanniemi, OP Yrityspankin toimitusjohtaja.
Vuoden 2020 poikkeuksellinen toimintaympäristö on niin ikään pakottanut suuryritykset reagoimaan muutoksiin nopeammin. Valtaosa vastaajista arvioi, että yrityksen reaktionopeutta on kasvatettu selvästi tavallista korkeammalle tasolle.
Normaaliin aikaan verrattuna suuryritykset ovat myös olleet rohkeita kilpailutoimissaan. Liki 70 prosenttia vastaajayrityksistä kertoo lanseeranneensa poikkeusolojen aikana normaalia enemmän uusia palveluja, ja 40 prosenttia on laajentanut toimintaansa uusille markkinoille.
”Elinkeinoelämän tilanne ja tunnelma ratkaisevat nyt paljon. Suuryritykset ovat sitkeitä ja joustavia suojellessaan toimintaansa. Valmius toimia pitkittyneessä matalan kasvun ympäristössä on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana, ja suuryritykset ovat yhä vakuuttuneita pitkäjänteisen kehittämisen välttämättömyydestä. Talouden elpymisen tahti niin maailmalla kuin Suomessa tulee kuitenkin olemaan yritysten toimintaedellytysten kannalta keskeisessä asemassa”, Keitaanniemi toteaa.
Huolimatta suuryritysten varovaisuudesta ovat näkymät kuluvan vuoden talouskasvusta muuttuneet valoisammiksi sitä mukaa kun tietoja koronarokotteista on saatu.
Esimerkiksi Hypo ennustaa tälle vuodelle 3,2 prosentin talouskasvua Suomeen, mutta vuonna 2022 kierrokset hidastuvat 2,5 prosenttiin. Hypon mukaan talouskasvua kiihdyttää erityisesti kotimainen kulutus, kun kansalaiset saavat rokotesuojan koronaa vastaan. Viime vuonna kielletyiksi hedelmiksi leimatut asiat palaavat jokapäiväisiksi hyvin nopeasti.
”Ravintolat ja baarit pullistelevat väkeä, kesäfestareilla kaulaillaan ja lapsiperheet pakkautuvat lomalennoille kouluvapaiden aikana aiempaan tapaan”, ennustaa Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.
Joulukuun lopussa puolestaan Goldman Sachsin pääekonomisti Jan Hatzius nosti maanantaina Yhdysvaltojen talouden bruttokansantuotteen kasvuennustetta reippaasti ensi vuoden ensimmäiselle vuosineljännekselle. Hatzius nosti kasvuennusteen 3,0 prosentista 5,0 prosenttiin. Koko ensi vuoden kasvuennustetta pääekonomisti nosti 5,3 prosentista 5,8 prosenttiin.