Makrotalous

Kuinka pahassa jamassa on Suomen työllisyystilanne? – Ekonomisti: ”Kyllä vähän hätkähdin..”

Työllisyys laski joulukuussa. Onko koronaelpyminen sakkaamassa?

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2020 joulukuussa 74 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 48 000 enemmän kuin vuoden 2019 joulukuussa. Työllisyysasteen trendiluku oli 71,8 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 8,2 prosenttia.

Työllisyyden joulukuun laskussa ei ole kyse pelkästä satunnaisvaihtelusta, vaan siihen on todennäköisesti vaikuttanut koronatilanteen heikkeneminen, arvioi Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari artikkelissaan.

”Työllisyystilanne tulee hyvin mahdollisesti uudelleen heikkenemään alkuvuonna ennen kuin rokotukset alkavat tehota. Ihmisten liikkuminen on vähentynyt pitkin syksyä, mutta selvästi vielä enemmän joulun jälkeen. Tämä tulee näkymään myös palveluiden kulutuksessa ja siten alan työllisyystilanteessa”, Huovari ennustaa.

Huovarin mielestä Suomen työmarkkinoiden tilanne näyttäisikin olevan kohtuullisen hyvä, kunhan palveluiden kulutus saa vauhtia pandemian jälkeen.

”Työllisyystavoitteeseen on matkaa, mutta koronakuopasta toipuminen alkoi vauhdilla. Nyt nousu on pysähtynyt noin 72 prosenttiin, mikä oli edellisen hallituksen työllisyystavoite. Palveluiden työpaikkojen palautuminen nostaisi sen takaisin viime vuoden alun 73 prosenttiin.”

Kulutuksen elpyminen tuo työpaikkoja takaisin

Positiivisinta korona-aikana on ollut ennustepäällikön mielestä työmarkkinoille osallistumisen kehitys.

”Osallistumisasteen lasku oli lievä ja syksyllä osallistumisaste on noussut yli 78 prosenttiin. Se on korkeampi kuin Suomessa koskaan aikaisemmin”, Huovari toteaa.

Huovarin mielestä työllisyyden toipumista tukee se, että menetetyt työpaikat ovat kuitenkin keskimääräistä nopeammin syntyviä ja täytettäviä, kunhan kulutus palaa.

”Työllisyyden lasku on kohdistunut pääasiassa henkilökohtaisiin palveluihin, ja nuoriin sekä osa- ja määräaikaisiin työntekijöihin. Palvelualoilla palkataan varsin nopeasti uutta työvoimaa, kun palveluita taas voidaan kuluttaa entiseen tahtiin. Nuorten liikkuvuus työmarkkinoilla on myös parempaa kuin iäkkäämpien.”

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki näkee työllisyystilanteen synkeämpänä.

“Kyllä vähän hätkähdin lukiessani, että työllisiä on 74 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Ja siihen kaikki muutkin madonluvut päälle”, Kotamäki kertoo Keskuskauppakamarin tiedotteessa.

Kotamäen mukaan Suomessa on taloudellisesti ajatellen toistaiseksi mennyt kohtalaisen, peräti yllättävänkin hyvin.

“Elinkelpoisia yrityksiä ei ainakaan toistaiseksi ole mennyt määräänsä enempää nurin. Sen takia työttömyyskään ei ole ryöpsähtänyt jättilukemiin. Tästä kehityksestä pitää toki olla kiitollinen”, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan korona muuttaa toimintaympäristöä perustavanlaatuisesti.

”En silti haluaisi päästää päättäjiä helpolla työllisyystoimien suhteen, koska Suomen talouden rakenteelliset haasteet ovat entistä suurempia koronakriisin jälkeen”, Kotamäki pohtii.

Kilpailukyvyn rapistuminen huolettaa

Tulevaisuus on pääekonomistin mukaan epävarmuuden peitossa.

“Kaikille on selvää, että epidemia pitää hoitaa ihan ensimmäisenä. Se on yksilön kannalta järkevintä, mutta myös talous kiittää, mitä nopeammin pääsemme ihmiskuntaa kurjistavasta kulkutaudista eroon. Samalla pitäisi muistaa, että elämää on vielä koronan jälkeenkin”, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan hallituksen tulisi koronakriisin hoidon ohessa miettiä jo seuravia askeleita.

“Kuinka Suomi saadaan koronan jälkeiseen globaalin talouden imuun? Finanssikriisin jälkeen Suomi epäonnistui karkeasti, kun talouskasvu oli kelvotonta 2012–2015. Vasta KiKy-sopimus tuuppasi Suomen uuteen nousuun.”

Kotamäen mukaan Suomella ei ole varaa tehdä samaa virhettä ja antaa kustannuskilpailukyvyn rapistua.

”Siksi hallituksen pitäisi etupainotteisesti miettiä, kuinka kustannuskilpailukykyä saataisiin parannettua mahdollisimman nopeasti, jotta pystymme hyödyntämään maksimaalisesti ja pitkäaikaisesti globaalin patoutuneen kulutuskysynnän kasvun. Sisäinen tai fiskaalinen devalvaatio kannattaisi ottaa työlistalle”, Kotamäki linjaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös