Metsäjätti UPM kertoi tällä viikolla etenevänsä biopolttoaineiden kasvusuunnitelman seuraavaan vaiheeseen. Yhtiö aloittaa seuraavan sukupolven biojalostamon perussuunnitteluvaiheen. UMP:llä on jo ennestään biojalostamo Lappeenrannassa ja se rakentaa toista jalostamoa Saksaan.
Uudessa hankkeessa on kyse jätti-investoinnista.
Suunnitellun biojalostamon vuotuinen kapasiteetti olisi peräti 500 000 tonnia uusiutuvia polttoaineita mukaan lukien lentopolttoainetta.
Jotain vihiä investoinnin rahallisesta suuruudesta saadaan, kun sitä verrataan UPM:n Saksan Leunaan rakenteilla olevaan biokemikaalilaitokseen. Sen vuosikapasiteetti on 220 000 tonnia ja kustannusarvio 550 miljoonaa euroa.
”Suunniteltu biojalostamo laajentaisi UPM:n menestyksekästä biopolttoaineliiketoimintaa huomattavasti. Samalla se lisäisi UPM Biopolttoaineet -liiketoiminnan pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vastuullisuutta. Käyttöön otettaisiin useita uusia kestäviä raaka-aineita, joiden avulla hiilidioksidipäästöt vähenisivät ainutlaatuisen paljon nykyisin markkinoilla oleviin biopolttoaineisiin verrattuna”, kertoo UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska.
UPM:n puubiomassapohjaiset kiinteät tähteet ja sivuvirrat muodostavat merkittävän osan biojalostamon raaka-ainevalikoimasta. Lisäksi tarkoitus on käyttää vastuullisia nestemäisiä jäte- ja tähderaaka-aineita.
”UPM:llä on vuosikymmenien kokemus suurista sellu-, paperi-, saha- ja vaneriliiketoiminnoista. Meillä on erinomainen asema ja osaaminen puunhankinnassa niin Suomessa kuin Keski-Euroopassakin. Kehitämme ja testaamme myös innovatiivisia hiiliviljelymenetelmiä.”
Yhtiö aloittaa nyt yksityiskohtaisen kaupallisen ja teknisen perussuunnittelun. Suunnittelussa selvitetään liiketoiminnan houkuttelevuutta, valitaan innovatiivisin teknologiavaihtoehto ja arvioidaan investointitarvetta. Teknologian osalta selvitetään myös vihreän vedyn käyttöä tuotantoprosessissa.
Suomalaiset joutuvat nyt hieromaan jäniksen käpäliään ja laittamaan sormet ristiin. Ei nimittäin ole kirkossa kuulutettu, että jätti-investointi tulee Suomeen.
Perussuunnitteluvaiheessa UPM harkitsee pääasiassa kahta sijoituspaikkavaihtoehtoa. Ne ovat Kotka Suomessa ja Rotterdam Hollannissa.
Yhtiö kertoo, että perussuunnitteluvaiheen kestoksi on arvioitu vähintään vuosi. Jos kaikki valmisteluvaiheet saadaan päätökseen onnistuneesti, UPM käynnistää tavanomaisen investointipäätöksen arviointi- ja valmisteluprosessin.
”UPM Lappeenrannan biojalostamo on malliesimerkki siitä, miten luodaan menestyvää uutta, fossiilisia raaka-aineita korvaavaa liiketoimintaa. Vuosien investoinnit tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovointiin ovat kannattaneet, ja voimme luottavaisin mielin suunnitella tämän innostavan liiketoiminnan kasvattamista”, sanoo Ovaska.
Biojalostamon taloudelliset hyödyt Suomen taloudelle ovat suuret. Nykyisen Lappeenrannan jalostamon kapasiteetti on vain 130 000 tonnia, eli siis vain neljäsosa nyt suunnitteilla olevan jalostamon kapasiteetista. Silti Lappeenrannan jalostamokin työllistää suoraan ja välillisesti 250 työntekijää.
