Talouden trendit

Vetytalous etenee: Wärtsilä alkaa tuottaa vaasalaiskumppaneiden kanssa tuulesta vetyä

Wärtsilä kertoo, että Vaasassa suunnitteilla oleva yhteistyö mahdollistaa uudenlaisen tavan varastoida uusiutuvaa energiaa.

Energiataloudessa vety on päivän sana. Vetyä on rajattomasti saatavilla vedestä, josta se on erotettavissa elektrolyysillä eli sähkön avulla. Vedy erottamiseen käytettävä sähkö voi olla vaikkapa tuulienergialla tuotettua ympäristöystävällistä sähköä.

Vedystä puhutaan paljon ennen kaikkea autojen energianlähteenä. Vetytalous on kuitenkin paljon muutakin. Tulevai­suudessa vety voi esimerkiksi auttaa tasaamaan energian­tuo­tannon ja -kulutuksen vaihteluja, ja se mahdol­listaa aurinko- ja tuuli­voiman lisää­misen energia­jär­jes­tel­mässä.

Business Finland on tilannut kansallisen vetytiekartan kokoamisen VTT:ltä. Vetytiekartassa tunnistettiin Suomen mahdollisuuksia erityisesti synteettisten polttoaineiden tuotanto, vedyn kustannustehokas ja vähähiilinen tuotanto, vähähiilisen teräksen tuotanto sekä teollisuutemme logistiikkakustannusten alentaminen. Lisäksi erilaiset poikkiteolliset kokonaisvaltaiset energian kiertotalousratkaisut nähtiin vahvuuksiksemme.

Wärtsilä Finland, Vaasan Sähkö, EPV Energia ja Vaasan kaupunki ovat nyt päättäneet yhteisestä vetyhankkeesta, jossa valmistetaan uusiutuvan energian avulla sähköä ja vetyä.

Samalla Wärtsilän mukaan aukeaa mahdollisuus pilotoida globaaleille vientimarkkinoille soveltuva, vetyä hyödyntävä energiantuotantoratkaisu. Globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa vedyllä uskotaan olevan merkittävä rooli.

Vety on tulevaisuuden energialähde

Uusiutuvalla sähköllä vetyä voidaan tuottaa täysin päästöttömästi. Wärtsilä Finland, Vaasan Sähkö, EPV Energia ja Vaasan kaupunki ovat tällä viikolla solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä, jossa tavoitteena on hyödyntää päästötöntä vetyä energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä. 

Neljän toimijan tavoitteena on rakentaa yhdessä niin sanottu Power-to-X-to-Power -järjestelmä Vaasaan. Järjestelmä tuottaa uusiutuvasta energiasta vetyä, joka varastoidaan ja myös jatkojalostetaan.

Varastoitua vetyä voidaan hyödyntää sekä energiantuotannossa että liikenteessä. Uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä käytetään raakamateriaalina erottamaan elektrolyysin avulla vedestä vety, josta tuotetaan jälleen sähköä.

Ratkaisu ei kuitenkaan rajaudu pelkästään vedyn käyttöön – termin X-kirjaimella viitataan myös muihin e-polttoaineisiin kuten esimerkiksi synteettiseen metaaniin, metanoliin ja ammoniakkiin. Energiantuotanto tapahtuisi Wärtsilän kehittämässä, uusimpia teknologioita hyödyntävässä moottorivoimalaitoksessa.

”Vety ja muut Power-to-X -polttoaineet tulevat olemaan merkittävässä roolissa tulevaisuuden energiajärjestelmässä, ja niihin liittyvä uusi teknologia avaa erinomaisia vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille”, kertoo Wärtsilä Energyn uusista liiketoiminnoista vastaava johtaja Matti Rautkivi.

Rautkiven mukaan Wärtsilä on tutkinut synteettisiä polttoaineita ja investoinut niihin liittyvään teknologiaan viime vuosien aikana.

”Se on osa visiotamme tulevaisuudesta, jossa sähkö tuotetaan sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla. On hienoa, että tässä hankkeessa on mukana useita merkittäviä toimijoita, sillä yhteistyössä pystymme nopeuttamaan kehitystä puhtaamman maailman puolesta vielä entisestään”, Rautkivi toteaa.

Sähkön varastointi tuo hyötyjä

Ratkaisun käyttö tarjoaa mahdollisuudet vähentää päästöjä monella sektorilla. Se myös ratkaisee sääriippuvaisena tunnetun uusiutuvan sähkön varastointiongelman.

”Ratkaisu tarjoaa uudenlaista päästötöntä joustoa energiajärjestelmään, joka yhä enemmän perustuu uusiutuviin energialähteisiin. Samalla järjestelmä on yksi askel kohti tehokkaampaa ja hiilidioksidineutraalia energiantuotantoa. Molemmat näkökulmat ovat meille erittäin tärkeitä”, toteaa Vaasan Sähkön kehitysjohtaja Hans-Alexander Öst.

Vedyn valmistuksella ja varastoinnilla kyetään hyödyntämään uusiutuvan energian ylituotantotilanteet.

”EPV on jo nyt investoinut merkittävästi tuulivoimatuotantoon ja tulee investoimaan isosti jatkossakin. Kun tuulivoiman tuotanto ylittää kysynnän, meillä on tarve varastoida sähkö, jotta se voidaan käyttää myöhemmin sopivana ajankohtana. Vety nähdään tulevaisuudessa erinomaisena uusiutuvan sähkön varastointiratkaisuna, ja haluamme olla ehdottomasti mukana kehittämässä tätä osana lämmön- ja sähköntuotannon päästöttömiä ratkaisuja. Vedyn- ja energiantuotannossa syntyvä lämpö on tarkoitus integroida alueen olemassa olevaan kallioluolalämpövarastoon ja samalla maksimoidaan systeemin kokonaishyötysuhde”, kertoo EPV Energian sähkön erillistuotannosta vastaava johtaja Niko Paaso.

Digitalisaation luomat mahdollisuudet hyödynnetään kokonaisuuden optimoinnissa. Vaasan alueen nykyinen sähkön- ja lämmöntuotannon yhteisvoimalaitos tarjoaa puitteet hankkeen toteutukselle. Vedyn sekä sähkön ja lämmön tuotantolaitteisto ja vedyn varasto sijoitettaisiin Vaskiluodon voimalaitosalueelle. Tulevaisuudessa vedyn tuotanto- ja varastointikapasiteetin kasvattaminenkin on mahdollista.

Hanke tukee osapuolten tavoitteita olla hiilidioksidineutraaleja tämän vuosikymmenen aikana. Toisaalta se myös tarjoaa uuden energiaratkaisujen vientimahdollisuuden ja on helposti sovellettavissa jopa globaalissa mittakaavassa.

”Hanke on erinomainen esimerkki alueellisen yhteistyön voimasta ja konkreettisista innovaatioista, joilla ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään. Varastoitua vetyä voidaan hyödyntää esimerkiksi joukkoliikenteen polttoaineena, joka vähentää tieliikenteen päästöjä ja omalta osaltaan edistää kaupungin hiilineutraalisuustavoitteita”, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry toteaa.

Vuoden 2021 aikana osapuolten tavoitteena on selvittää hankkeen tukimahdollisuuksia sekä päästä lopulliseen sopimukseen ja hankkeen aloittamiseen.

3 kommenttia
  • Stephen Vonn sanoo:

    80-luvulla kehittelin vaakarootorillista tuulivoimalaa. 93 rohkenin ottaa KTM öön yhteyttä ja sieltäpä tulikin eläkeikää lähestyvä maisterismies ktsastamaan mitä paikallinen pellepeloton on kehitellyt. Kerroin, ettei hyötysuhteeseen ja ajoittaiseen tuuleen kannata kiinnittää huomiota, kun voisin varastoida ylimääräisen energian joko nestesäiliöön , maaperään tai muuttaa vedyksi. Maisterismies kuunteli nätisti vinksahtanutta keksijää ja totesi ” kuule poika. Suomessa ei tulla koskaan tekemään sähköä tuulivoimalla.” Se siitä sitten. KTM has left the building.
    Niin ne ajat muuttuvat,mutta maisterit on maistereita kaikessa kapeakatseisuudessaan edelleen.

  • Petri Vestola sanoo:

    Yhden bensalitran energiavastaavuus on 10KWh Suomessa käytetään neljämiljoonaa tonnia besaa ja dieseliä.Tarvittavan sähkön määrä on siis erittäin suuri.Myös puusta voidaan tehdä öljyä Fischer-Tropsch menetelmällä. Kymmenestä kuutiosta puuta saadaan yksi tonni öljyä. Mahdollisuuksia siis on, mutta silti tarvitaan kuljetuksissa ja matkustamisessa.

  • Pieni siivu sanoo:

    Aika myöhään liikkeellä, Siemens Gamsesalla jo prototyyppi olemassa vedyn tuottamiseen tuulisähköllä. Lisäksi Vestas on jo pitkällä samassa asiassa. Norjasta löytyy NEL Asa joka jo vuodesta1926 puuhannut vedyn kanssa.
    No, veronmaksajien rahoilla on mukava kehitellä, kun nukuttu kehityksen junan kulkiessa ohi. 
    Ai, niin tuollainen vetyjuna projekti on Saksassa ja NEL Asa mukana.

  • Ylös
    >