Vuokra-asuntojen tarjonta on lisääntynyt rajusti. Pelkona on nyt ylitarjonta.
Asuntosijoittamisen suosio on kasvattanut vuokra-asuntojen tarjontaa. Tarjonnan kasvu on ollut niin kovaa, että edes suurimmissa kasvukeskuksissa ei enää kärsitä vuokra-asuntopulasta, väittää Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.
”Koko 2000-luvun piinannut ongelma voidaan katsoa kokonaan selätetyksi. Tuoreet luvut ja markkinahavainnot ovat varsin selkeitä”, Metsola arvioi Vuokraturvan tiedotteessa.
Metsolan mukaan vuokra-asuntojen tarjontaa ovat kiihtyvässä tahdissa kasvattaneet niin asuntosijoittamisesta innostuneet yksityishenkilöt, eläkeyhtiöt, kotimaiset asuntosijoitusyhtiöt ja -rahastot kuin varsinkin viime vuosina kansainväliset asuntorahastotkin.
Tällä hetkellä valmistuvista uusista asunnoista noin puolet menee suoraan vuokra-asunnoiksi. Lisäksi lopuistakin noin puolet päätyy vuokra-asunnoiksi sitä kautta, että asuntosijoittaja ostaa kovan rahan asunnon ja laittaa sen vuokralle, Metsola kertoo.
Kaiken kaikkiaan uusista nyt valmistuvista asunnoista siis noin 75 prosenttia menee vuokralaisille, Metsola arvioi.
Muutos on ollut raju. Tilastokeskuksen mukaan vuokrattujen asuntojen määrä on Suomessa kasvanut 25 prosentilla ja 182 000 asunnolla vuodesta 2000.
Kasvukeskuksissa uhkana vuokra-asuntojen ylitarjonta
Metsolan mukaan pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella vuokra-asuntopulan helpottaminen johtuu ennen kaikkea vilkkaasta rakentamisesta.
”Uusien asuntojen suuresta määrästä huolimatta hinnat ovat jatkaneet nousuaan, koska lainaraha on halpaa ja muuttovoitto on ennusteiden mukaan tulevaisuudessakin vahvaa.”
Metsola arvioi, että keskisuurissa kaupungeissa ja pikkupaikkakunnilla varsinaista vuokra-asuntopulaa tuskin tullaan koskaan enää näkemään, koska väestönkasvu suuntautuu kaikkein suurimpiin kaupunkeihin
”Keskisuurissakin kaupungeissa asuntojen tarjonta on asuntosijoitusbuumin myötä kasvanut niissä voimakkaasti, samaan aikaan kun kysynnän kasvu on väestönkasvun tapaan pysähtynyt. Pysyvän asuntojen ylitarjonnan riski on todellinen.”
Osa suurimmista kaupungeista kamppailee merkittävän vuokra-asuntojen ylitarjonnan kanssa, Metsola väittää.
Ongelmallisin tilanne on 120 000 asukkaan Lahdessa, jossa vuokra-asuntojen tarjonta on vilkkaan rakentamisen myötä kasvanut niin suureksi, ettei vähäinen väestönkasvu ole riittänyt pitämään kysyntää tarjonnan tasalla.
Yli 200 000 asukkaan Oululla on Metsolan mukaan myös samoja ongelmia, Metsola arvioi.
Vuokralaisilla ei ole valinnanvaraa
Valtakunnallinen vuokralaisten edunvalvoja, Vuokralaiset ry, ei niele väitteitä vuokra-asuntojen ylitarjonnasta.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Viita on sitä mieltä, että isoimmissa kaupungeissa on edelleen vuokra-asuntojen asuntopula.
”Vapaarahoitteisten asuntojen hinnat ovat niin korkeat, että käytännössä valinnan varaa on hyvin vähän. Ihmiset joutuvat vuokraamaan kotitalouden todellista tarvetta pienemmän asunnon ja hakemaan siihenkin asumistukea”, Viita toteaa.
Viidan mukaan pienillä asunnoilla ei siis ole oikeasti suurta kysyntää, vaan niitä kysytään siksi, että muuhun ei ole varaa.
Vaikka vuokra-asuntojen määrä on lisääntynyt, on kyseessä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrän voimakas kasvu. Kuitenkin samalla kohtuuhintaisten ARA-asuntojen määrä on vähentynyt Suomessa siten, että vuonna 2000 niitä oli 328 000 ja vuonna 2017 enää 268 000, Viita muistuttaa.
”Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn asuntomarkkinakatsauksen mukaan pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun vuokra-asuntomarkkinoilla vallitsee yhä kireät markkinat eli ARA-asuntojen saatavuus on vaikeaa ja markkinavuokrat kalliit. Noilla alueilla asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa suomalaista”.
Viidan mukaan ARA-asuntojen jonoissa on tällä hetkellä 120 000 suomalaista ja erittäin kiireellisten hakijoiden osuus on kasvanut viidettä vuotta peräkkäin.
”Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella ARA-asuntoa on myös vaikea saada, jollei hakijaa ole luokiteltu erittäin kiireelliseksi”, Viita toteaa.
