Rahastotietoa

Yhdistelmärahastot keräsivät uusia sijoittajia – syitä on monia

Säästämisasteen nousu, nollakorot tileiltä ja yhdistelmärahastojen hyvät tuotot ja helppous houkuttelevat uusia rahastosijoittajia.

Säästäminen ja sijoittaminen on kasvanut Suomessa trendinomaisesti jo vuosia. Viime vuonna sijoittajaintoon saatiin uusi tasohyppäys, kun osakesijoittamiseen houkuttelevat osakesäästötilit tulivat markkinoille. Euroclear Finlandin mukaan 150 000 suomalaista avasi osakesäästötilin ja monet heistä olivat osakesijoittamisen ensikertalaisia.

Kansankapitalismin kasvu ei kuitenkaan rajoittunut vain suoriin osakesijoituksiin, vaan myös yhdistelmärahastojen suosio lisääntyi vakaaseen tahtiin, käy ilmi S-Pankin neljä kertaa vuodessa ilmestyvästä Rahastopörssi-selvityksestä.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä uusia rahastosijoittajia saatiin toiseksi eniten viiteen vuoteen. 

”Selvityksemme mukaan osakemarkkinoiden maaliskuinen romahdus aiheutti vain hetkellisen notkahduksen kysyntään, sillä loppukeväästä alkaen yhdistelmärahastot vetivät taas mallikkaasti sijoitusvirtoja. Vuoden toinen neljännes, jolloin osakkeet lähtivät pohjilta nousuun, käänsi rahastomerkinnät kasvuun, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä veto kiihtyi entisestään”, kertoo S-Pankin päästrategi Lippo Suominen.

Vuoden viimeisenä kolmena kuukautena yhdistelmärahastot saivat yli 27 000 uutta osuudenomistajaa, mikä on toiseksi suurin neljännesvuosikasvu viiteen vuoteen. Koko vuonna uusia osuudenomistajia tuli yli 76 000.

Alhaiset korot ja koronakriisi lisänneet yhdistelmärahastojen suosiota

Suomisen mukaan säästäminen lisääntyi viime vuoden koronarajoitteiden keskellä luontaisesti, kun ihmisten kulutusmahdollisuudet vähenivät.

”Esimerkiksi matkustaminen ja ravintolassa käyminen vähenivät voimakkaasti, mikä jätti kukkaron pohjalle aiempaa enemmän euroja sijoittamiseen käytettäväksi. Toisaalta myös talouden supistuminen, lomautukset ja YT-neuvottelut muistuttivat ihmisiä säästämisen tarpeellisuudesta, sillä elämä tuo aina yllätyksiä mukanaan.”

Tilikorot painuivat nollan pintaan jo edellisellä vuosikymmenellä, mutta viime vuosi vahvisti entisestään odotusta pitkittyvästä nollakorkojaksosta, Suominen arvioi. Siksi säästäjät etsivät varoilleen tilejä parempia säilömispaikkoja.

Kun vielä viime vuonna rahoitusmarkkinat kääntyivät ripeästi nousuun koronaromahduksesta ja sijoittamisella vaurastuneiden ”sankaritarinat” lisääntyivät, ainekset suomalaisten lisääntyvälle sijoitusbuumille olivat kasassa.

Viime vuoden aikana saattoi syntyä kuva, että moni suomalainen käy päiväkauppaa osakkeilla ja tekee näin loistavia tuottoja itselleen. Puheista huolimatta Suominen pitää ilmiötä marginaalisena.

”Suuri osa ihmisistä ei halua vaivata päätään ja yöuniaan jatkuvalla markkinajännityksellä, vaan he tyytyvät vakaampaan tuottoon pienellä vaivalla. Pankkien tehtävä onkin tarjota koko kansalle yksinkertaisia tapoja päästä sijoittamaan.”

Viime vuoden rahastomarkkinoilla selkeimpiä voittajia olivat yhdistelmärahastot ja toisaalta vaihtoehtoisiin tuotteisiin, erityisesti kiinteistöihin ja metsään, sijoittavat rahastot. Molemmat ovat kotitalouksien suosimia pitkän aikavälin sijoituksia, joissa haetaan kohtuullista tuottoa maltillisella riskillä.

Suomisen mukaan molempien rahastotyyppien tuotot olivat lopulta vuoristoradan jälkeen mainiot. Keskimäärin yhdistelmärahastot tuottivat yli viisi prosenttia ja jäivät vain muutaman prosentin keskimääräisestä osakerahastotuotosta selvästi pienemmällä riskitasolla.

Mitä ovat yhdistelmärahastot?

Yhdistelmärahastot koostuvat yleensä osake- ja korkosijoituksista, ja ne voidaan jakaa riskin suhteen matalariskisiin, neutraaliriskisisiin ja korkeariskisiin rahastoihin. Matalariskisissä yhdistelmärahastoissa osakesijoitusten osuus on tyypillisesti alhainen, noin 20 – 30 prosenttia ja loput korkosijoituksia. Korkeariskisimmissä yhdistelmärahastoissa puolestaan osakesijoitusten paino on yleensä 80 prosenttia.

Yhdistelmärahastojen avulla sijoittaja saa siis vaivattomasti hajautuksen kahteen omaisuuslajiin: osakkeisiin ja korkosijoituksiin.

Ajatuksena yhdistelmärahastoihin sijoittavalla henkilöllä on tällöin saada tasaista tuottoa kaikissa markkinatilanteissa. Kun osakemarkkinoilla syntyy epävarmuutta, kohdistuu markkinoilla usein laskupaineita osakkeisiin ja nousupaineita korkosijoituksiin. Tällöin korkosijoitusten arvot nousevat ja niin tekevät siten myös yhdistelmärahastojen korkosijoitukset.

Yhdistelmärahastojen kulut saattavat kuitenkin olla korkeat. Lisäksi niiden tuotto voi jäädä osakesijoituksia alhaisemmaksi, mikäli yleinen korkotaso nousee. Korkotason nousu laskee korkosijoitusten arvoa ja siten heikentää rahastotuottoa.

S-Pankin rahastoraportin mukaan yhdistelmärahastojen 12 kuukauden tuotto oli 5,1 prosenttia, kun samalla ajanjaksolla osakerahastot tuottivat 8,6 prosenttia.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös