Ekonomistien enemmistö ei kannata polttoaineveron korvaamista paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla. Tämä käy ilmi Ekonomistikoneen kyselystä. Ekonomistikone selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat talouden tärkeistä aiheista.
Enemmistö eli 61 prosenttia ekonomisteista ei kannata ajatusta, että auton käyttöä tulisi polttoaineveron sijaan verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu. Vain 17 prosenttia vastaajista kannattaa ajatusta, 23 prosentilla vastaajista kanta on epävarma tai heillä ei ole mielipidettä.
Kilometriverossa ekonomistikunnan huolta herättävät autojen seurantaan tarvittavan järjestelmän kustannukset sekä erityisesti tietoturvakysymykset.
Kommenteissaan taloustieteilijät pitävät sinänsä oikeansuuntaisena periaatetta, että ruuhkaisilla alueilla autoilun haitoista tulisi maksaa enemmän. Osan mielestä kilometrivero tulisikin ottaa polttoaineveron rinnalle hoitamaan ruuhkamaksun tehtäviä. Kuitenkin autoilun seurannan vaatiman järjestelmän kustannukset sekä mahdolliset tietoturvakysymykset pohdituttavat.
Osa Ekonomistikoneen vastaajista myös epäilee, kohdentuisiko kilometrivero nimenomaan päästöjen vähentämiseen.
Noin puolet (49 %) haastatelluista ekonomisteista ei näe autoveron poistamista tehokkaana keinona muuttaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi. Poiston kannalla on vain 21 prosenttia vastaajista ja 29 prosenttia on kannassaan epävarmoja tai ilman mielipidettä.
Joidenkin ekonomistien mukaan pelkkä autoveron poisto johtaisi autokannan uudistumiseen, mutta voisi ilman ohjausta johtaa kuluttajan ostamaan suuripäästöisemmän auton.
Enemmistö ekonomisteista , perät 79 prosenttia, sen sijaan kannattaa fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristämistä. Eri mieltä on vain 14 prosenttia vastaajista.
Ekonomistien mukaan päästötavoitteita ei voida saavuttaa, jollei fossiilisten polttoaineiden hintaan ja kulutukseen puututa. Aihetta pidetään kuitenkin yhteiskunnallisesti herkkänä, koska polttoaineiden verotus on jo nykyisellään kireää.
Hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöryhmän loppuraportissa esitetään keskeisenä päästövähennyskeinona polttoaineen hinnan korottamista verotuksen tai kansallisen päästökaupan avulla. Raportissa puhutaan jopa 40 sentin hinnannoususta diesellitraa kohden.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL:in teettämän kuljetusbarometrikyselyn perusteella polttoaineveron korottaminen iskisi merkittävimmin yritysten investointikykyyn ollen ristiriidassa päästötavoitteiden kanssa. Kuljetusala näkee kilometriveron selvittämisen arvoisena edellyttäen, että muuta verotusta kevennetään.
”Esitetyn polttoaineen hinnannousun vaikutus toisi 100 000 litraa vuodessa kuluttavalle raskaalle yhdistelmälle 40 000 euron lisälaskun vuodessa. On selvää, että tämä söisi yrityksen investointikykyä ja kannattavuutta, kuten barometrikin vahvistaa. Kannattavuutensa kanssa kamppailevien yritysten on vaikea uudistua, ja uudistumista tarvitaan, jotta Suomi saavuttaa päästövähennystavoitteensa”, muistuttaa SKAL:n puheenjohtaja Jani Ylälehto.
