Markkinakommentit

Jenkkikorot nousussa – onko inflaatioriskiä osakemarkkinoiden näkökulmasta liioiteltu?

Inflaation kohoaminen ja korkotason nousu Yhdysvalloissa näyttäytyvät useiden sijoittajien arvioissa yhtenä keskeisimmistä riskeistä COVID-19 pandemian tilanteen talttumisen jälkeen.

Sitä vastoin euroalueen inflaatiokehityksestä ei todennäköisesti tarvitse olla huolissaan. Sijoittajilla on lähimuistissa pandemiaa edeltänyt aikajakso, jolloin hyvässä myötätuulessa purjehtinut euroalueen talous oli jo jämähtänyt rakenteellisten ja demografisten haasteiden vuoksi matalan korkotason ympäristöön. 

Vaikka korkokäyrän nouseva muoto Yhdysvalloissa hinnoittelee jo talouden elpymistä, ovat korot edelleen historiaan verrattuna erittäin matalalla tasolla. 

Pitkän aikavälin trendi korkotasossa on ollut alaspäin jo 40 vuotta ja käsitys ”normaalista” tai keskimääräisestä korkotasosta on korkojen painuessa saanut uuden merkityksen.

Korot ovat Yhdysvalloissa nousussa, mutta tilanne ei pelota osakesijoittajia

Pitkien korkojen kehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea muutokset inflaatio-odotuksissa sekä lyhyissä koroissa. Lyhyiden korkojen osalta muutoksia ei lähikuukausina ole juuri tapahtunut. Markkinat hinnoittelevat Fedin pitävän ohjauskoron nollassa aina vuoteen 2023 saakka. 

Pitkissä koroissa on sitä vastoin ollut nähtävissä huomattavampaa muutosta ylöspäin, kun inflaatio-odotukset ovat kohonneet sekä toteutuneiden lukujen että odotusten tukemana.

Yhdysvaltain 30 vuoden valtionlainan korko on jatkanut kohoamistaan kevään noin prosentin tasolta ja kävi maanantaina (8.2.2021) hetkellisesti jo yli kahden prosentin rajapyykin. 

USA:n 10 vuoden valtionlainan korkotason osalta elpyminen on ollut prosentuaalisesti kutakuinkin yhtä vahvaa, sillä ne ovat nousseet viimeisen puolen vuoden aikana noin 0,5 prosentista 1,2 prosenttiin. Vastaavasti viiden vuoden valtionlaina on sekin tuplannut ”vaatimattoman” vuosituottonsa 0,2 prosentista 0,5 prosenttiin. Korkokäyrä on siis liikahtanut pitkissä koroissa yhdensuuntaisesti ylöspäin tarkoittaen, että tuottotaso on muuttunut jokseenkin saman verran eri maturiteeteissa.

Siinä missä Yhdysvaltojen valtionlainojen korot ovat olleet viime kuukausina nousu-uralla, tilanne on ollut päinvastainen spekulatiivisten yrityslainojen kohdalla. Niiden luottoriskipreemiot ovat kaventuneet talousoptimismin mukana. Maanantaina (8.2.2021) Yhdysvaltojen spekulatiivisten yrityslainojen tuottotaso laski ensimmäistä kertaa historiassa alle neljän prosentin.

Osakesijoittajan näkökulmasta ollaan edelleen kaukana tilanteesta, jossa joukkolainoista tulisi tuoton osalta varteenotettava vaihtoehto. Osakemarkkinoiden (S&P 500 -indeksi) tulostuotto on tulosennusteiden perusteella noin 4,4 prosenttia. Se on paljon enemmän kuin esimerkiksi 10 vuoden valtionlainasta saatava reilun prosentin tuotto. 

Mikäli talouskehitys jatkuu suotuisana, kaventuu osakemarkkinoiden ja joukkolainojen välinen arvostustaso nykyisestä. Se tekisi osakesijoittajan elämästä tukalan. Sitä vastoin takapakit taloudessa voivat johtaa siihen, että korkomarkkinoilla tapahtuu käänne uudelleen alaspäin, jonka ansiosta osakkeet olisivat jälleen aiempaa houkuttelevampia.

Koronnostojen vaikutus osakemarkkinoihin riippuu rahapolitiikan kiristämisen syystä

Historian saatossa osake- ja korkomarkkinoiden välinen riippuvuus on kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin helppo analysoitava. Jos korot nousevat ja muut tekijät pysyvät ennallaan, halventuvat osakkeet. Yleensä kuitenkin korot nousevat taloussyklin parantumisen aiheuttaman inflaation nousun myötä. Vahvempi talouskasvu luonnollisesti tukee yhtiöiden liiketoimintaa ja osakekurssikehitystä.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed on haastavassa tilanteessa massiivisen velanoton ja elvytyksen aiheuttaman tilanteen vuoksi. Huonoin mahdollinen skenaario osakesijoittajalle olisi, että Fed joutuisi nostamaan korkoja inflaatioshokin vuoksi. 

Sijoittajien onneksi Fed on aiempaa joustavampi korkotavoitteensa suhteen, joten todennäköisyys odottamattomille koronnostoille on tänä vuonna varsin pieni. 

Fed on oppinut läksynsä liian nopeiden koronnostojen haittavaikutuksista, mutta siitä huolimatta keskuspankin taseen pienentäminen tulee olemaan ennemmin tai myöhemmin merkittävä riski osakesijoittajille.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös