Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esittää, että markkinaoikeus määrää yhteensä noin 22 miljoonan euron seuraamusmaksut kuudelle isännöintialan yritykselle sekä Suomen Isännöintiliitto ry:lle.
Kilpailuviranomaisen mukaan yritykset ja Isännöintiliitto sopivat vuosina 2014–2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa.
Yritykset ovat Realia Services Oy, Isännöinti Ilkka Saarinen Oy, OP Koti Kainuu Oy, Oulun kiinteistötieto Oy ja Suomen Kiinteistöhallinta Oy, Realia Services Oy sekä REIM Group Oy Ltd ja REIM Hämeenlinna Oy.
KKV alkoi selvittää asiaa vuonna 2017 suorittaen tällöin tarkastuksia isännöintiyritysten ja Isännöintiliiton toimitiloissa.
Isännöintiliitto ja sen hallitukseen kuuluneet yritykset sopivat vuonna 2014 isännöintipalvelujen hinnoittelun yhdenmukaistamisesta ja hinnankorotuksista, KKV väittää selvitykseensä perustuen. Lisäksi KKV:n mukaan sovittiin, että lakiuudistusten myötä isännöintiyrityksille tulevat uudet tehtävät veloitetaan asiakkailta isännöintisopimusten ulkopuolisina lisäpalveluina.
Keskusteluja hintojen korottamisesta ja yhdenmukaistamisesta käytiin pääosin hallituksen kokouksissa ja seminaareissa.
Hintojen korottamisesta ja hinnoittelun yhtenäistämisestä viestittiin KKV:n mukaan Isännöintiliiton jäsenyrityksille ja koko isännöintialalle aktiivisesti vuosina 2014–2017. Hintasuosituksia annettiin tiedottein, tapahtumissa ja Isännöintiliiton verkkosivuilla. Lisäksi tavoite erikseen veloitettavien lisäpalveluiden osuuden kasvattamisesta isännöintialan hinnoittelussa kirjattiin myös Isännöintiliiton strategiaan.
Hinnoista sopiminen kilpailijoiden kesken ja hintasuositusten antaminen ovat erittäin vakavia kilpailunrajoituksia, KKV painottaa. Niiden ainoa tarkoitus on nostaa keinotekoisesti hintoja asiakkaiden vahingoksi.
Yhtiöiden ja Isännöintiliiton toiminta on ollut kilpailuviranomaisen mielestä omiaan vaikuttamaan isännöintialan hintatasoon koko Suomessa. Suurin osa kartellissa mukana olleista isännöintiyrityksistä on toiminut valtakunnallisesti.
”Esityksemme mukaan kyse on pitkään kestäneestä, järjestelmällisestä kartellitoiminnasta”, pääjohtaja Kirsi Leivo toteaa.
Leivon mukaan esityksen kohteena olevat yritykset ovat tehneet yhteistyötä suunnitelmallisesti nostaakseen hintojaan ja vaikuttaakseen koko toimialan hintatasoon.
”Isännöintialalla korkeampien hintojen maksajina ovat viime kädessä taloyhtiöiden asukkaat”, Leivo toteaa.
Isännöintiliitto pitää KKV:n tulkintaa hintakartellista virheellisenä ja korostaa, että kyseessä on vasta epäily. Asiasta päättää markkinaoikeus.
”On todella hyvä, että KKV on arvioinut alan toimintatapoja perusteellisesti. Kaikkien isännöintialalla olevien toimintatapojen pitää ehdottomasti olla selkeitä ja avoimia. Se on lähtökohta sille, että alaa voidaan kehittää”, kertoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Isännöintiliiton mielestä tutkimuksen päätteeksi muodostunut tulkinta siitä, että Isännöintiliitto olisi rikkonut kilpailulakia, on sen mukaan kuitenkin virheellinen. KKV:n esittämää kilpailua rajoittavaa kokonaissuunnitelmaa ole ollut, liitto väittää.
Isännöintiliitto ei ole näkemyksensä mukaan pyrkinyt hinnoittelurakenteen yhtenäistämiseen, vaan se on laatinut tiedotteita, joissa on puhuttu yleisluontoisesti isännöinnin hinnankorotuspaineista. Tämän toiminnan tavoitteena on ollut pyrkimys nostaa alan arvostusta, palveluiden eriytymisestä ja laatukilpailua, jotta taloyhtiöt saavat parempaa isännöintiä.
”Ymmärrämme, ettei ala näyttäydy tämän tutkinnan valossa nyt moitteettomana, ja tästä syystä sekä isännöinti että heidän asiakkaansa joutuvat rakentamaan luottamusta uudelleen”, Koro-Kanerva toteaa.
Isännöintiliitto kertoo, että se on tehnyt tutkinnan alettua monia uudistuksia ja muutoksia toiminnassaan. Myös tutkinnan kohteena olevan ajanjakson aikana toiminut liiton johto on keskeisiltä osin vaihtunut.
KKV on nyt vienyt asian markkinaoikeuteen.
