Oma talous

Yli 870 000 suomalaista uhkaa köyhyys- ja syrjäytymisriski

Yli seitsemällä prosentilla suomalaisista kotitalouksista oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada rahat riittämään menoihinsa.

Tilastokeskuksen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 873 000 suomalaista eli 16,0 prosenttia koko kotitalousväestöstä vuonna 2019.

Tieto ilmenee Tilastokeskuksen elinolotilaston ennakkotiedoista. Riskissä olevien määrä kasvoi edeltävästä vuodesta noin 17 000 henkilöllä. Muutos johtui ennen kaikkea pienituloisuuden kasvusta.

Tilastokeskuksen määrittelemä köyhyys- tai syrjäytymisriski tarkoittaa, että henkilö on suhteellisesti pienituloisen, vajaatyöllisen tai vakavaa aineellista puutetta kokevan kotitalouden jäsen. Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin riittää, että yksi näistä riskeistä toteutuu, mutta ne voivat olla myös yhtäaikaisia.

Pienituloisia oli 669 000, vajaatyöllisiä 376 000 ja vakavaa aineellista puutetta kokevia 139 000 vuonna 2019.

Suurin joukko köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista on ainoastaan pienituloisia. Heitä oli Tilastokeskuksen mukaan noin 425 000 henkilöä eli 7,8 prosenttia koko väestöstä ja hieman alle puolet kaikista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olleista.

Toiseksi yleisintä on kokea samanaikaisesti sekä pienituloisuutta että vajaatyöllisyyttä, mikä kosketti noin 182 000 henkilöä eli 3,3 prosenttia väestöstä. Pelkkä vajaatyöllisyys on kolmanneksi yleisintä, ja se koski noin 127 000 henkilöä eli 2,3 prosenttia väestöstä.

Naisten köyhyys- tai syrjäytymisriski pieneni ja miesten kasvoi vuonna 2019. Naisista 15,9 prosenttia eli 438 000 henkilöä ja miehistä 16,2 prosenttia eli 435 000 henkilöä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2019. Tilastokeskuksen mukaan pitkällä aikavälillä naisten ja miesten välinen ero on kaventunut erityisesti iäkkäimpien naisten ja miesten pienituloisuuserojen kaventumisen vuoksi.

Toimeentulo-ongelmia kokevia kotitalouksia oli vuonna 2020 hieman edellisvuotta enemmän. 7,3 prosentilla kotitalouksista oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada rahat riittämään menoihinsa, kun edellisvuonna osuus oli 6,8.

Kotitalouksista noin 73 prosenttia lisäksi ilmoitti, että ne selviytyisivät yllättävästä suurehkosta menosta ilman ulkopuolista apua.

Tilastokeskuksen mukaan paras varautumiskyky on kahden aikuisen eläkeläistalouksilla, joista noin 91 prosenttia selviytyisi yllättävästä menosta. Heikoin varautumiskyky oli yhden huoltajan talouksilla (noin 47 %) ja nuorilla yhden hengen talouksilla (noin 56 %).

Yllättävällä menolla tarkoitetaan yhden henkilön kotitalouden kuukausittaisen pienituloisuusrajan suuruista summaa, joka on viime vuosina ollut noin 1 200 euroa.

Köyhyys- ja syrjäytymisriski on Suomessa selvästi alle Euroopan Unionin keskitason. EU:n keskitaso oli vuonna 2017 lähes 22 prosenttia. Suomen lisäksi köyhyys- ja syrjäytymisriski oli alhainen Slovakiassa, Norjassa, Sloveniassa, Islannissa ja Tsekissä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös