Nordean korkokate nousi viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä 1 169 miljoonaan euroon, kun vertailukaudella se oli 1108 miljoonaa euroa. Liiketulos nousi 973 miljoonaan euroon vertailukauden 875 miljoonasta eurosta. Liiketulos jäi selvästi analyytikoiden keskimäärin odottamasta 1165 miljoonasta eurosta.
Asuntoluotot kasvoivat ennätykselliset kuusi prosenttia vuoden takaisesta. Myös markkinaosuuksien kasvu jatkui.
Luotot pienille ja keskisuurille yrityksille lisääntyivät kahdeksan prosenttia SG Finansin (nykyinen Nordea Finance Equipment, NFE) hankinnan tukemana. Lisäksi hoidossa oleva varallisuus kasvoi yhdeksän prosenttia ja oli ennätykselliset 354 miljardia euroa.
Kasvua siivittivät vähittäismarkkinoille suunnatut sijoitusrahastot, joihin virtasi nettomääräisesti uutta rahaa enemmän kuin koskaan aiemmin yhden vuosineljänneksen aikana.
”Tuloksemme paranivat, toteutimme liiketoimintasuunnitelmaamme ja keskityimme painopistealueisiimme. Liiketoimintamme volyymit kasvoivat, ja kasvatimme markkinaosuuksiamme kaikissa Pohjoismaissa. Loimme entistä parempia asiakaskokemuksia, asiakastyytyväisyys parani ja asiakasvalitusten määrä väheni yli 20 prosenttia. Samalla vähensimme kuluja ja tehostimme toimintaa”, toteaa Nordean konsernijohtaja Frank Vang-Jensen.
Nordea odottaa vuonna 2021 kulujen olevan alle 4,6 miljardia euroa. Tehostamisella saavutettavia kulusäästöjä pienentävät palkkainflaatio, poistojen lisääntyminen ja NFE:n toimintojen yhdistämisestä johtuvien kulujen kasvu.
Etukäteen suurin mielenkiinto Nordean tulosraportissa kohdistui sen osinkolinjaukseen.
EKP finanssivalvonta ovat suositelleet pankeille äärimmäistä varovaisuutta osinkojen maksussa tämän vuoden syyskuuhun saakka. Syynä on koronakriisi. Pankit saavat tässä välissä jakaa osinkoa 15 prosenttia vuosien 2019-2020 kumulatiivisista tuloksistaan tai maksimissaan 0,2 prosenttia CET1-% -vakavaraisuudestaan.
”Ymmärrämme syyt, joiden vuoksi Euroopan keskuspankki (EKP) suosittelee Euroopan pankkisektorille poikkeuksellisia rajoituksia pääoman jakamiseen, ja olemme noudattaneet EKP:n suosituksia, vaikka oma taloudellinen asemamme on erittäin vahva”, Nordean konsernijohtaja toteaa.
Vang-Jensenin mukaan Nordean pääomatavoitteet ja osingonmaksuperiaatteet säilyvät ennallaan.
”Osingot ovat tärkeitä osakkeenomistajillemme ja hyödyttävät sekä heitä että yhteiskuntaa yleisesti.”
Osinkojen maksaminen on Nordean mielestä puhtaasti ajoituskysymys, konsernijohtaja linjaa.
Nordean hallitus ehdottaa nyt, että yhtiö maksaa tilikaudelta 2020 osinkoa 0,39 euroa osakkeelta. Se on peräti 71 prosenttia vuoden 2020 laimennetusta 0,61 euron osakekohtaisesta tuloksesta.
Lisäksi pankin hallitus päättää helmikuussa 0,07 euron osakekohtaisen osingon maksamisesta. Tämä on ensimmäinen erä tilikauden 2019 lykätystä 0,40 euron osakekohtaisesta osingosta.
Hallitus ehdottaa myös, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaa sen maksamaan jäljellä olevan osan tilikauden 2019 osingosta (0,33 euroa osakkeelta) ja tilikaudelta 2020 maksettavan osingon (0,39 euroa osakkeelta) – yhteensä 0,72 euroa osakkeelta – syyskuun 2021 jälkeen Euroopan keskuspankin suosituksen mukaisesti.
Kokonaisuudessaan Nordean osinkoehdotus tarkoittaa siis 0,79 euron maksettavaa osinkoa osaketta kohdin vuonna 2021. Viimeisimmällä 6,76 euron kurssinoteerauksella tämä tarkoittaa peräti 11,7 prosentin osinkotuottoa.
